Nainen maalaa taulua ulkona kuulokkeet päässä.

Lehtiartikkelista audioartikkeli

Audioartikkeli tarkoittaa lehtiartikkelia äänimuodossa. Lehtiartikkelin tekstin on lukenut audioksi koneääni tai ihmislukija. Audioartikkelit toimivat sisäänheittäjinä uusille lukijoille tai ne voivat olla maksumuurin takana eksklusiivisena sisältönä tilaajille. Ne ovat uusi tapa houkutella lisää lukijoita ja lehtitilaajia. Saavutettavuusnäkökulmaakaan ei voi unohtaa – sisältö on isomman ihmisjoukon saavutettavissa, joko nähtävissä tai kuunneltavissa.

Audioartikkeli saa sisällön elämään pidempään

Lehtikustantamoiden on usein helpompaa ja edullisempaa tarjota audioartikkeleita kuin varta vasten nauhoitettua podcastia, kun ne haluavat tuottaa äänisisältöjä. Pidemmistä artikkeleista saa koottua omaa podcastia, kuten asiakkaamme Suomen Kuvalehti on tehnyt koneääni-Ilonalla luetuista audioartikkeleista. Pääasiassa audioartikkeleita tehdäänkin pidemmistä artikkeleista.

Pidemmistä artikkeleista tehdyt jutut ovat useasti tutkivampaa, syvempää ja ajattomampaa kuin lyhyet nopeat uutiset. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden artikkelit ovat usein pitkiä ja johonkin tiettyyn asiaan syvällisemmin pureutuva. Kun asiakas on maksanut kalliista lehtitilauksesta, hän ei halua heittää rahojaan hukkaan, vaan lukee tai kuuntelee mielellään lehden kaikki artikkelit. Äänimuodossa kulutettuna jutun voi ottaa haltuun samalla muita askareita tehdessä.

Audioartikkeli tuo lisäarvoa lukijoille: ne ovat lehtiartikkelia täydentävä lisä. Audioartikkeli ei yritä korvata keskustelevia podcasteja tai kirjoitettua tekstiä, vaan ne ovat jotain siltä väliltä. Ne ovat lähempänä miniäänikirjaa kuin keskustelevaa podcastia.

Lehtiartikkeleita kannattaa kierrättää eri sisältömuotoihin ja huomioida erilaiset sisällön kulutuksen tavat, sillä juttujen eteen on nähty paljon vaivaa. Lukija voi palata helpommin audioartikkeleihin ja niiden tarinoihin, kun ne kootaan vaikkapa verkkosivuille omaan välilehteen tai esimerkiksi Spotifyn omaan podcastiin. Näin pidennetään artikkelien elämänkaarta ja estetään niiden nopea häviäminen uutisvirtaan.

Kuuntelun suosio

Alla olevasta taulukosta näkee podcastien kuuntelemisen suosion kasvun. Ikäluokista erityisesti 16–34-vuotiaat ovat kasvattaneet podcastien kuuntelua vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vaikka audioartikkelit eivät olekaan varsinaisia podcasteja, äänisisältöjen kulutuksen trendi Suomessa on selvä.

Pylvästaulukko podcastien kuuntelumääristä Suomessa vuosilta 2019-2021. Määrät kasvavat vuosi vuodelta.

Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2019, 2020 & 2021

Koneääneen käyttö audioartikkeleissa

Koneääntä käytettäessä artikkelin pituus ei käytännössä vaikuta siihen, miten nopeasti siitä saadaan ääniversio. Enemmän tekoaikaan vaikuttaa se, miten paljon tekstissä on avattavia sanoja, kuten numeroita tai vieraskielisiä sanoja. Koneäänellä tehtäessä lehtiartikkeleihin myöhemmin tehtävät korjaukset ovat todella helppo korjata myös ääniversioon. Esimerkiksi lehtitoimituksen henkilökunnan lukemana ja nauhoittamana aikaa ja muita resursseja kuluisi paljon muusta työstä. Ihmisten lukemana ääniartikkeleiden tekeminen ja erityisesti korjaaminen olisi koneäänellä tuottamiseen verrattuna kallista.

Äänirajapintaa käytettäessä ääniversiot voidaan tarjota lehden kaikista artikkeleista, myös lyhyistä. Tällöin kuitenkin suomenkielisen tekstin ääneen lukemisessa koneääneltä saattaa tulla esimerkiksi numeroiden taivutuksessa virheitä. Nämä voidaan välttää, jos ihminen tarkistaa tekoälyn merkitsemät ongelmakohdat ja kirjoittamalla oikean lausumisen foneettiseen muotoon. Tapa on hitaampi ja kalliimpi, mutta lopullisesta ääniversiosta tulee laadukasta kuunneltavaa.

Äänirajapintaa käytettäessä voidaan ottaa käyttöön lisäksi tekstin korostus. Tällöin aina koneäänen sanoma sana korostuu, jolloin kirjoitettua tekstiä on helppo seurata mukana. Tämä on hyödyksi lukivaikeuksia omaaville ja heikompi kielitaitoisille, jotka haluavat oppia kieltä.

Myös Ilta-Sanomat on huhtikuussa 2022 ottanut kokeiluun koneääni-Ilonan lukemat IS-audioartikkelit.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Ylhäältäpäin kuvattu kirjapino, jonka päällä puhelin ja kuulokkeet.
Tuoreimmista Suomen Kustannusyhdistyksen neljännesvuositilastoista näkee, miten äänikirjat jatkavat edelleen suosiotaan. Artikkelissa enemmän Erin-ohjelmistosta ja koneäänistä, joiden avulla äänikirjan tekemistä voidaan sujuvoittaa.
Mies istuu kuulokkeet päässä hymyillen ja katsoo horisonttiin. Taustalla on paljon sinistä taivasta ja harsopilviä.
Olimme kesäkuussa messuilla, johon toteutimme vierailijoille kuunneltavaksi äänikirjan. Kuuntele, miltä satukirja kuulostaa Ilonan lukemana!
Jukolan telttakylää ilta-auringossa.
Osallistuimme Jukolan viestiin 2022 niin kisailijoina kuin osuusisäntinä. Artikkelissa tunnelmat viikonlopusta.
Kirjakauppaliiton Bisneksenä kirjat toimialapäivä. Ihmiset istuvat tuoleillaan ja kuuntelevat lavalla olevaa puhujaa.
Pääsimme kevään aikana keskenään hyvin erilaisiin tapahtumiin: yliopistolle kielitieteen konferenssiin, kirja-alan toimialapäiville ja bioteknologian ammattilaismessuille.
Nainen istuu tietokoneen edessä ja päässä on headset.
Asiantuntijahaastattelussa perehdytään puheentunnistukseen. Mitä puheentunnistus tarkoittaa ja mihin sitä käytetään? Kerromme, mitä puheentunnistuksessa tapahtuu, jotta se ymmärtää puhettamme.
Nainen kuulokkeet päässä, tekee muistiinpanoja aukinaisesta kirjasta postit-lappuun.
Artikkelissa perehdytään, miten sähköisten palveluiden käyttöä voidaan helpottaa puheteknologian, erityisesti koneäänien ja puheentunnistuksen avulla.