Audioartikkeli tarkoittaa lehtiartikkelia äänimuodossa. Lehtiartikkelin tekstin on lukenut audioksi koneääni tai ihmislukija. Audioartikkelit toimivat sisäänheittäjinä uusille lukijoille tai ne voivat olla maksumuurin takana eksklusiivisena sisältönä tilaajille. Ne ovat uusi tapa houkutella lisää lukijoita ja lehtitilaajia. Saavutettavuusnäkökulmaakaan ei voi unohtaa – sisältö on isomman ihmisjoukon saavutettavissa, joko nähtävissä tai kuunneltavissa.
Audioartikkeli saa sisällön elämään pidempään
Lehtikustantamoiden on usein helpompaa ja edullisempaa tarjota audioartikkeleita kuin varta vasten nauhoitettua podcastia, kun ne haluavat tuottaa äänisisältöjä. Pidemmistä artikkeleista saa koottua omaa podcastia, kuten asiakkaamme Suomen Kuvalehti on tehnyt koneääni-Ilonalla luetuista audioartikkeleista. Pääasiassa audioartikkeleita tehdäänkin pidemmistä artikkeleista.
Pidemmistä artikkeleista tehdyt jutut ovat useasti tutkivampaa, syvempää ja ajattomampaa kuin lyhyet nopeat uutiset. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden artikkelit ovat usein pitkiä ja johonkin tiettyyn asiaan syvällisemmin pureutuva. Kun asiakas on maksanut kalliista lehtitilauksesta, hän ei halua heittää rahojaan hukkaan, vaan lukee tai kuuntelee mielellään lehden kaikki artikkelit. Äänimuodossa kulutettuna jutun voi ottaa haltuun samalla muita askareita tehdessä.
Audioartikkeli tuo lisäarvoa lukijoille: ne ovat tekstiartikkelia täydentävä lisä. Audioartikkeli ei yritä korvata keskustelevia podcasteja tai kirjoitettua tekstiä, vaan ne ovat jotain siltä väliltä. Ne ovat lähempänä miniäänikirjaa kuin keskustelevaa podcastia.
Yleisesti ottaen artikkeleita kannattaa kierrättää eri sisältömuotoihin ja huomioida erilaiset sisällön kulutuksen tavat, sillä juttujen eteen on nähty paljon vaivaa. Lukija voi palata helpommin audioartikkeleihin ja niiden tarinoihin, kun ne kootaan vaikkapa verkkosivuille omaan välilehteen tai esimerkiksi Spotifyn omaan podcastiin. Näin pidennetään artikkelien elämänkaarta ja estetään niiden nopea häviäminen uutisvirtaan.
Kuuntelun suosio
Alla olevasta taulukosta näkee podcastien kuuntelemisen suosion kasvun. Ikäluokista erityisesti 16–34-vuotiaat ovat kasvattaneet podcastien kuuntelua vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vaikka audioartikkelit eivät olekaan varsinaisia podcasteja, äänisisältöjen kulutuksen trendi Suomessa on selvä.
Koneäänen käyttö audioartikkeleissa
Koneääntä käytettäessä artikkelin pituus ei käytännössä vaikuta siihen, miten nopeasti siitä saadaan ääniversio. Enemmän audioartikkelin tuottamisaikaan vaikuttaa se, miten paljon tekstissä on avattavia sanoja, kuten numeroita tai vieraskielisiä sanoja.
Koneäänellä tehtäessä lehtiartikkeleihin myöhemmin tehtävät korjaukset ovat todella helppo korjata myös ääniversioon. Ihmisten lukemana ääniartikkeleiden korjaaminen olisi koneäänellä tuottamiseen verrattuna kallista. Joidenkin lehtien toimitukset ovat nauhoittaneet itse artikkeleitaan audiomuotoon. Tämä on työlästä sekä aikaavievää ja aika on suoraan pois muusta, usein tärkeämmäksi koetusta työstä.
Äänirajapintaa käytettäessä ääniversiot voidaan tarjota lehden kaikista artikkeleista, myös lyhyistä. Tällöin kuitenkin suomenkielisen tekstin ääneen lukemisessa koneääneltä saattaa tulla esimerkiksi numeroiden taivutuksessa virheitä. Nämä voidaan välttää, jos ihminen tarkistaa tekoälyn merkitsemät ongelmakohdat ja kirjoittamalla oikean lausumisen foneettiseen muotoon. Tapa on hitaampi ja kalliimpi, mutta lopullisesta ääniversiosta tulee laadukkaampaa kuunneltavaa.
Äänirajapintaa käytettäessä voidaan ottaa käyttöön lisäksi tekstin korostus. Tällöin aina koneäänen lukema osa tekstistä korostuu, jolloin kirjoitettua tekstiä on helppo seurata mukana. Tämä on hyödyksi lukivaikeuksia omaaville ja heikompi kielitaitoisille, jotka haluavat oppia kieltä.
