Nainen maalaa taulua ulkona kuulokkeet päässä.

Lehtiartikkelista audioartikkeli

Audioartikkeli tarkoittaa lehtiartikkelia äänimuodossa. Lehtiartikkelin tekstin on lukenut audioksi koneääni tai ihmislukija. Audioartikkelit toimivat sisäänheittäjinä uusille lukijoille tai ne voivat olla maksumuurin takana eksklusiivisena sisältönä tilaajille. Ne ovat uusi tapa houkutella lisää lukijoita ja lehtitilaajia. Saavutettavuusnäkökulmaakaan ei voi unohtaa – sisältö on isomman ihmisjoukon saavutettavissa, joko nähtävissä tai kuunneltavissa.

Audioartikkeli saa sisällön elämään pidempään

Lehtikustantamoiden on usein helpompaa ja edullisempaa tarjota audioartikkeleita kuin varta vasten nauhoitettua podcastia, kun ne haluavat tuottaa äänisisältöjä. Pidemmistä artikkeleista saa koottua omaa podcastia, kuten asiakkaamme Suomen Kuvalehti on tehnyt koneääni-Ilonalla luetuista audioartikkeleista. Pääasiassa audioartikkeleita tehdäänkin pidemmistä artikkeleista.

Pidemmistä artikkeleista tehdyt jutut ovat useasti tutkivampaa, syvempää ja ajattomampaa kuin lyhyet nopeat uutiset. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden artikkelit ovat usein pitkiä ja johonkin tiettyyn asiaan syvällisemmin pureutuva. Kun asiakas on maksanut kalliista lehtitilauksesta, hän ei halua heittää rahojaan hukkaan, vaan lukee tai kuuntelee mielellään lehden kaikki artikkelit. Äänimuodossa kulutettuna jutun voi ottaa haltuun samalla muita askareita tehdessä.

Audioartikkeli tuo lisäarvoa lukijoille: ne ovat lehtiartikkelia täydentävä lisä. Audioartikkeli ei yritä korvata keskustelevia podcasteja tai kirjoitettua tekstiä, vaan ne ovat jotain siltä väliltä. Ne ovat lähempänä miniäänikirjaa kuin keskustelevaa podcastia.

Lehtiartikkeleita kannattaa kierrättää eri sisältömuotoihin ja huomioida erilaiset sisällön kulutuksen tavat, sillä juttujen eteen on nähty paljon vaivaa. Lukija voi palata helpommin audioartikkeleihin ja niiden tarinoihin, kun ne kootaan vaikkapa verkkosivuille omaan välilehteen tai esimerkiksi Spotifyn omaan podcastiin. Näin pidennetään artikkelien elämänkaarta ja estetään niiden nopea häviäminen uutisvirtaan.

Kuuntelun suosio

Alla olevasta taulukosta näkee podcastien kuuntelemisen suosion kasvun. Ikäluokista erityisesti 16–34-vuotiaat ovat kasvattaneet podcastien kuuntelua vuodesta 2020 vuoteen 2021. Vaikka audioartikkelit eivät olekaan varsinaisia podcasteja, äänisisältöjen kulutuksen trendi Suomessa on selvä.

Pylvästaulukko podcastien kuuntelumääristä Suomessa vuosilta 2019-2021. Määrät kasvavat vuosi vuodelta.

Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2019, 2020 & 2021

Koneääneen käyttö audioartikkeleissa

Koneääntä käytettäessä artikkelin pituus ei käytännössä vaikuta siihen, miten nopeasti siitä saadaan ääniversio. Enemmän tekoaikaan vaikuttaa se, miten paljon tekstissä on avattavia sanoja, kuten numeroita tai vieraskielisiä sanoja. Koneäänellä tehtäessä lehtiartikkeleihin myöhemmin tehtävät korjaukset ovat todella helppo korjata myös ääniversioon. Esimerkiksi lehtitoimituksen henkilökunnan lukemana ja nauhoittamana aikaa ja muita resursseja kuluisi paljon muusta työstä. Ihmisten lukemana ääniartikkeleiden tekeminen ja erityisesti korjaaminen olisi koneäänellä tuottamiseen verrattuna kallista.

Äänirajapintaa käytettäessä ääniversiot voidaan tarjota lehden kaikista artikkeleista, myös lyhyistä. Tällöin kuitenkin suomenkielisen tekstin ääneen lukemisessa koneääneltä saattaa tulla esimerkiksi numeroiden taivutuksessa virheitä. Nämä voidaan välttää, jos ihminen tarkistaa tekoälyn merkitsemät ongelmakohdat ja kirjoittamalla oikean lausumisen foneettiseen muotoon. Tapa on hitaampi ja kalliimpi, mutta lopullisesta ääniversiosta tulee laadukasta kuunneltavaa.

Äänirajapintaa käytettäessä voidaan ottaa käyttöön lisäksi tekstin korostus. Tällöin aina koneäänen sanoma sana korostuu, jolloin kirjoitettua tekstiä on helppo seurata mukana. Tämä on hyödyksi lukivaikeuksia omaaville ja heikompi kielitaitoisille, jotka haluavat oppia kieltä.

Myös Ilta-Sanomat on huhtikuussa 2022 ottanut kokeiluun koneääni-Ilonan lukemat IS-audioartikkelit.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

Share on linkedin
LinkedIn
Share on twitter
Twitter
Share on facebook
Facebook
Nainen kuulokkeet päässä, tekee muistiinpanoja aukinaisesta kirjasta postit-lappuun.
Artikkelissa perehdytään, miten sähköisten palveluiden käyttöä voidaan helpottaa puheteknologian, erityisesti koneäänien ja puheentunnistuksen avulla.
Kasa kirjoja aurinkoisella puuterassilla. Kirjojen päällä puhelin ja lasillinen mehua.
Lukemisella tarkoitetaan tiettyä syvempää toimintoa, joka vaatii tekstin vastaanottamista, ymmärtämistä ja tulkitsemista. Myös äänikirjan kuunteleminen on siis lukemista.
Kirjan åäällä on kuulokkeet ja vesilasi, jossa sitruunaviipaleita ja omenankukkia.
Puheohjatut verkkosivut ovat Suomessa vasta aluillaan. Verkkokaupan omat keskustelevat tekoälyt auttavat ongelmatilanteissa, myynnissä ja asiakastyytyväisyydessä.
Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja tabletti sylissä.
Puhekäyttöliittymällä tarkoitetaan ihmisen ja koneen välistä käyttöliittymää. Vuorovaikutus laitteen kanssa tapahtuu tällöin puheella puheentunnistusta ja puhesynteesiä hyödyntäen. Artikkelissa tutustutaan puhekäyttöliittymän suunnittelun.
Punatukkaisella naisella on headset päässä, takana on taimien mikroviljelmiä.
Koneäänet ovat yleensä naisääniä, vaikka tekoälyllä ei ole sukupuolta. Mitkä asiat ylipäätänsä vaikuttavat koneäänen valintaan?
Nainen makaa sohvalla koira mahan päällä ja kuulokkeet korvissa.
Mitä älykoti tarkoittaa ja miten älylaitteiden kokonaisuutta aletaan rakentaa? Älylaitteet saadaan toimimaan puheohjauksella, mutta miten on suomenkielisen puheohjauksen tilanne?