a.i.mater Lumiauraaja vuorotyössä aamuyöllä.

Vuorotyön haitat – tiedä nämä seikat, ja tue työntekijöiden hyvinvointia

Joillain aloilla vuorotyö on välttämätöntä – esimerkiksi sairaalat, ammattiliikenne tai tietyt tuotantolinjat eivät voi pysähtyä yön ajaksi, eikä työ hoidu ainoastaan koneiden varassa. Suuri osa suomalaisista tekee vuorotyötä tai noudattaa epäsäännöllistä työaikaa. Vuorotyö tarjoaa usein hieman enemmän vapaa-aikaa sekä ylimääräisiä korvauksia, mutta vaakakupin toisella puolella painavat useat terveysriskit.

 

Vuorotyön riskit vaihtelevat laidasta laitaan

Vuorotyö vaikuttaa aivojen ja kehon toimintoihin sekä väliaikaisella että pysyvällä tasolla. Useat tutkimukset osoittavat, että pitkään jatkunut vuorotyö on riksi terveydelle. Se lisää mm. stressiä, väsymystä, ruoansulatuselimistön ongelmia sekä unihäiriöitä. Lisäksi se kasvattaa riskiä masennusoireisiin sekä sepelvaltimotautiin. Monesti myös vuorotyöläisen sosiaalinen elämä kärsii vuorokausirytmin eritahtisuuden vuoksi. Eniten kuormittuvat ne, joiden vuoroihin kuuluu yötyötä.

 

Yötyön haittavaikutukset

Yötyöhön liittyy terveydellisten haittojen lisäksi lisääntynyt virhealttius, sillä aamuyöllä vireystaso madaltuu, väsymys kasvaa sekä tarkkaavaisuus heikkenee. Näin ollen työtapaturmien, liikenneonnettomuuksien ja virheiden mahdollisuus on suurimmillaan aamuyöllä. Työtapaturmien todennäköisyys kasvaa myös peräkkäisten yövuorojen myötä.

Vuorokauden valvoneen työntekijän älyllinen suorituskyky vastaa promillen humalatilaa. Väsyneen ihmisen arviokyky omasta toimintakyvystä on heikentynyt, ja hänen riskinottoalttiutensa on suurempi. Tämä altistaa työntekijän itsensä sekä hänen työympäristönsä virheille ja niiden seurauksille.

 

Miten ehkäistä vuorotyön haittoja?

Työnantajan sekä työntekijän itsensä tulee ottaa aktiivinen rooli vuorotyön haittojen ehkäisyssä. Työnantajan on hyvä järjestää työntekijöille ylimääräisiä terveystarkastuksia, jotta työntekijän terveyttä ja hyvinvointia voidaan seurata ja mahdollisia ongelmia ennaltaehkäistä. Jos ongelmia ilmenee, niihin voidaan tarttua ajoissa. Lisäksi on tärkeää, että työntekijällä olisi mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihinsa.

Monissa käytännöissä kannattaa huomioida tiettyjä seikkoja, jotka tukevat vuorotyöläisen jaksamista:

Työvuorot

  • Säännöllisen vuorotyön kierto myötäpäivään: aamuvuorosta iltavuoroon ja iltavuorosta yövuoroon.
  • Lyhyet vuorojaksot.
  • Riittävästi vapaa-aikaa nukkumiseen ja palautumiseen vuorojen välillä.
  • Ei aikaista aamuvuoroa iltavuoron jälkeen.
  • Maksimissaan kaksi peräkkäistä yövuoroa tai kolme peräkkäistä aamu- tai iltavuoroa.
  • Korkeintaan kerran viikossa kello 6 tai aiemmin alkava aamuvuoro.
  • Enintään kuusi peräkkäistä työpäivää.
  • Ei yksittäisiä vapaa- tai työpäiviä.
  • Pitkät työvuorot ainoastaan työn luonteen edellyttäessä niitä, ja niiden soveltuessa suhteessa työn kuormittavuuteen.
  • Ei jatkuvaa yötyötä.
  • Viikonlopputyötä enintään kerran kuukaudessa.

 

Työvuoron aikana

  • Yövuorossa ei raskaita, väsyttäviä aterioita.
  • Yövuoron lopussa ei suuria määriä kofeiinia, jotta työvuoron jälkeinen uni ei häiriinny.
  • Yli 17 tunnin yhtäjaksoisen valvomisen jälkeen on hyvä välttää autolla ajamista.

 

Palautuminen

  • Vapaapäivinä enemmän unta kuin normaalisti, samoin iltavuorojen jälkeen.
  • Päiväunet vuorosta riippuen esimerkiksi iltapäivällä tai illalla ennen työvuoron alkua.
  • Vapaa-ajalla riittävän unen lisäksi liikuntaa.
  • Terveellinen ruokavalio ja painonhallinta tukevat jaksamista.
  • Sosiaaliset verkostot ja harrastukset virkistävät ja palauttavat.

Kannattaa myös tutustua työaikalain sanelemiin vuorotyön reunaehtoihin.

 

Vuorotyötä voi myös tukea muilla keinoin

Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen takaa terveyshyötyjen lisäksi paremman työn tuloksen ja laadun. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että työntekijän vireystasoa tuetaan monipuolisesti, varsinkin jos hänen tarkkaavaisuutensa vaikuttaa muiden ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Jos haluat kuulla lisää, kuinka a.i.mater voi tukea Nopteran avulla yrityksessäsi tehtävää vuorotyötä, tutustu referensseihin ja ota yhteyttä!

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Kirjakauppaliiton Bisneksenä kirjat toimialapäivä. Ihmiset istuvat tuoleillaan ja kuuntelevat lavalla olevaa puhujaa.
Pääsimme kevään aikana keskenään hyvin erilaisiin tapahtumiin: yliopistolle kielitieteen konferenssiin, kirja-alan toimialapäiville ja bioteknologian ammattilaismessuille.
Nainen istuu tietokoneen edessä ja päässä on headset.
Asiantuntijahaastattelussa perehdytään puheentunnistukseen. Mitä puheentunnistus tarkoittaa ja mihin sitä käytetään? Kerromme, mitä puheentunnistuksessa tapahtuu, jotta se ymmärtää puhettamme.
Nainen kuulokkeet päässä, tekee muistiinpanoja aukinaisesta kirjasta postit-lappuun.
Artikkelissa perehdytään, miten sähköisten palveluiden käyttöä voidaan helpottaa puheteknologian, erityisesti koneäänien ja puheentunnistuksen avulla.
Kirjan åäällä on kuulokkeet ja vesilasi, jossa sitruunaviipaleita ja omenankukkia.
Puheohjatut verkkosivut ovat Suomessa vasta aluillaan. Verkkokaupan omat keskustelevat tekoälyt auttavat ongelmatilanteissa, myynnissä ja asiakastyytyväisyydessä.
Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja tabletti sylissä.
Puhekäyttöliittymällä tarkoitetaan ihmisen ja koneen välistä käyttöliittymää. Vuorovaikutus laitteen kanssa tapahtuu tällöin puheella puheentunnistusta ja puhesynteesiä hyödyntäen. Artikkelissa tutustutaan puhekäyttöliittymän suunnittelun.
Asiantuntija-artikkelKuvan taustalla istuu nainen kuulokkeet päässä ja kirja lattialla, hän tekee muistiinpanoja. Kuvan päällä lukee kieliteknologia.
Asiantuntija-artikkelissamme käsitellään kieliteknologiaa. Lähdetään liikkeelle kielifilosofiasta ja esikoulutetuista kielimalleista, joista päästään käytännön kustannustehokkaisiin työkaluihin.