Nainen istuu kesällä puutarhassa taidemaalaustarvikkeiden kanssa. Päässä on kuulokkeet.

Tekoäly ja viihde – lakko Hollywoodissa

Viihteen ja pelien tuottaminen ja kuluttaminen läpikäyvät suuria muutoksia teknologian kehittymisen myötä. Tähän liittyy myös Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä oleva käsikirjoittajien ja näyttelijöiden lakko. Lakon alkaminen on nimittäin herättänyt keskustelua siitä, kuinka elokuva- ja TV-teollisuus muuttuvat ja miten tekijöiden, kuten käsikirjoittajien ja näyttelijöiden oikeudet ja korvaukset tulee ottaa huomioon tässä muutoksessa.

Elokuvien ja sarjojen tekoa Hollywoodissa hidastava lakko alkoi toukokuussa 2023, kun elokuva-, televisio-, radio- ja verkkomedia-alan käsikirjoittajien liittoja edustava WGA (Writers Guild of America) ilmoitti menevänsä lakkoon. Heinäkuussa lakkoon liittyi myös näyttelijöiden ammattiliitto SAG-AFTRA (Screen Actors Guild – American Federation of Television and Radio Artists), joka edustaa elokuva-, televisio-, radio- ja videopelinäyttelijöitä.

Suoratoisto ja tekoäly muuttavat viihdeteollisuutta

Lakko vaikuttaa laajasti Hollywoodin elokuva- ja televisiotuotantoihin. Näyttelijät ja käsikirjoittajat vaativat muun muassa parempia työehtoja, palkankorotuksia ja oikeuksia tekoälyn käytössä; ylipäänsä siis suuntaviivojen asettamista tuleviksi vuosiksi.

Lakon keskeiset vaatimukset koskevat suoratoistopalveluja ja tekoälyn käyttöä elokuvissa ja TV-tuotannoissa. Esityskorvausten lisäämistä vaaditaan erityisesti suoratoiston kasvun takia: sarjaa tai elokuvaa, jossa näyttelijä esiintyy, saatetaan esittää suoratoistopalvelussa lukuisia kertoja, ilman katsojalukuihin sidottuja esityskorvauksia. Näyttelijöille tehdään siis edelleen vanhalla mallilla sopimuksia, vaikka studioiden ansaintamalli on muuttunut vuosien aikana.

Ansaintamalli on muuttunut aiemminkin: käsikirjoittajat ovat lakkoilleet vuonna 1960 elokuvien esittämisestä ilmaisessa televisiossa, vuonna 1981 nopeasti kasvaneista videokasetti- ja maksutelevisiomarkkinoista, sekä vuosina 2007–2008 televisio-ohjelmien ja elokuvien levityksestä netissä.

Generatiivisen tekoälyn käyttö

Generatiivinen tekoäly tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka kykenevät tuottamaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvaa ja ääntä. Erityisesti tekstiä tuottavat kielimallit (esimerkiksi ChatGPT) ja kuvageneraattorit (Midjourney) ovat olleet tämän vuoden aikana paljon esillä.

Käsikirjoittajia ja näyttelijöitä huolestuttaa juuri tämänkaltaisen tekoälyn käyttö. Käsikirjoittajia ChatGPT:n kaltaiset tekstintuottamistyökalut ihmisten korvaajina ja näyttelijöitä deepfake-teknologian käyttö. Näyttelijät esimerkiksi haluavat varmistaa, ettei heidän ulkonäöstään tai äänestään tehdä digitaalista versiota huonolla sopimuksella tai jopa ilman lupaa, ja käytetä sitä jatkossa näyttelijän korvaajana.

Vuonna 2014 kuollut näyttelijä Robin Williams ennakoi tulevaa: hänen asiakirjoihinsa on kirjattu kohta, jonka mukaan Williamsin imagoa ei saa käyttää julkisuudessa ennen vuotta 2039. Oikeudet omistaa tämän ajan Williamsin nimiin perustettu Windfall-säätiö. Nähtäväksi jää, yleistyykö vastaavanlainen käytäntö tai päivitetäänkö vaikkapa nykyisiä tekijänoikeuslakeja.

Tekoälyäänien käyttö ääninäyttelyssä

Mielenkiintoinen kysymys meidän näkökulmastamme on puhesynteesin hyödyntäminen ääninäyttelyssä. Aiheeseen liittyvät muun muassa eettiset kysymykset oikeiden henkilöiden puheen käytöstä sekä ääninäyttelijöiden huolenaiheet työpaikoista ja taiteellisesta luovuudesta.

Tekoälyäänien käyttö voi johtaa siihen, että ammattilaisia ei tarvita yhtä paljon, kun uusia ääniä saadaan generoitua ilman suurempia lisäkustannuksia tai vaivaa. Esimerkiksi videopeleissä uusia ääniä pystytään luomaan jatkuvasti pelin edetessä. 

On tärkeää keskustella siitä, miten näyttelijöiden suostumusta ja luovia oikeuksia voidaan suojata, kun tekoälyäänien käyttö yleistyy. Samalla pitäisi myös huomioida yhteiskunnan ja innovaatioiden kehitys. Jäämmekin siis mielenkiinnolla seuraamaan minkälaisia sopimuksia ja suuntaviivoja Hollywoodissa saadaan aikaan.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

Lähikuva kädestä, joka on tietokoneen hiiren päällä. Taustalla näppäimistä, kaksi näyttöä, läppärin kulma ja kahvimuki.
29.11.2023
Turun yliopiston tutkimusryhmä TurkuNLP on avannut sivuston, jonka kautta sinäkin voit osallistua suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehitykseen. Artikkelissa avataan enemmän kielimallien kehityksen taustoja.
Nainen makoilee sängyllä kuulokkeet päässä, katselee vieressä olevaa kulhollista hedelmiä.
29.9.2023
Käydään läpi digiaudiotutkimusta, jossa syvennytään suomalaisten kuuntelutottumuksiin. Vastauksissa näkyy, miten digiaudion kuuntelusta on tullut valtavirtaa.
Mies istuu selkä kuvaajaa päin laiturilla korituolissa kuulokkeet päässä. Vieressä on pino kirjoja ja niiden päällä älypuhelin , josta lähtee piuha kuulokkeisiin.
8.8.2023
Alkuvuodesta Apple Books ja kesäkuussa Storytel ilmoittivat ottavansa äänikirjapalveluihinsa koneäänet osaksi äänikirjalukijavaihtoehtojaan. Storytel laajentaa tätä vaihtoehtoa Voice Switcher -ominaisuudella, joka mahdollistaa kuulijan vaihtaa lukijaääntä.
Selko Digitalin logo, jossa silmä ja teksti Selko Digital.
19.6.2023
Saavutettavuuteen erikoistunut yhteistyökumppanimme Selko Digital avaa vieraskynäblogissa koneäänien ja puheentunnistuksen vaikutusta digimaailman yhdenvertaisuuteen.
Keskellä lukee toukokuun ääniuutiset. Taustalla kuva kuulokkeista kirjapinon päällä, kuulokkeiden vieressä on juomalasi, jossa sitruunaviipale ja kukkiva omenapuun oksa.
31.5.2023
Toukokuun ääniuutisten aiheina Google Bard, Metan uusi kielimalli, Applen uudet saavutettavuusominaisuudet, kielivähemmistöille suunnattu chatbot ja älykkäät NPC:t.
Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja pädi sylissä.
17.5.2023
Tekoäly ja kieliteknologia mahdollistavat uudenlaisia ja kiinnostavampia tapoja oppia uusia kieliä. Esimerkiksi kieltenoppimissovellukset hyödyntävät luonnollisen kielen käsittelyä.