Nainen istuu kesällä puutarhassa taidemaalaustarvikkeiden kanssa. Päässä on kuulokkeet.

Tekoäly ja viihde – lakko Hollywoodissa

Viihteen ja pelien tuottaminen ja kuluttaminen läpikäyvät suuria muutoksia teknologian kehittymisen myötä. Tähän liittyy myös Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä oleva käsikirjoittajien ja näyttelijöiden lakko. Lakon alkaminen on nimittäin herättänyt keskustelua siitä, kuinka elokuva- ja TV-teollisuus muuttuvat ja miten tekijöiden, kuten käsikirjoittajien ja näyttelijöiden oikeudet ja korvaukset tulee ottaa huomioon tässä muutoksessa.

Elokuvien ja sarjojen tekoa Hollywoodissa hidastava lakko alkoi toukokuussa 2023, kun elokuva-, televisio-, radio- ja verkkomedia-alan käsikirjoittajien liittoja edustava WGA (Writers Guild of America) ilmoitti menevänsä lakkoon. Heinäkuussa lakkoon liittyi myös näyttelijöiden ammattiliitto SAG-AFTRA (Screen Actors Guild – American Federation of Television and Radio Artists), joka edustaa elokuva-, televisio-, radio- ja videopelinäyttelijöitä.

Suoratoisto ja tekoäly muuttavat viihdeteollisuutta

Lakko vaikuttaa laajasti Hollywoodin elokuva- ja televisiotuotantoihin. Näyttelijät ja käsikirjoittajat vaativat muun muassa parempia työehtoja, palkankorotuksia ja oikeuksia tekoälyn käytössä; ylipäänsä siis suuntaviivojen asettamista tuleviksi vuosiksi.

Lakon keskeiset vaatimukset koskevat suoratoistopalveluja ja tekoälyn käyttöä elokuvissa ja TV-tuotannoissa. Esityskorvausten lisäämistä vaaditaan erityisesti suoratoiston kasvun takia: sarjaa tai elokuvaa, jossa näyttelijä esiintyy, saatetaan esittää suoratoistopalvelussa lukuisia kertoja, ilman katsojalukuihin sidottuja esityskorvauksia. Näyttelijöille tehdään siis edelleen vanhalla mallilla sopimuksia, vaikka studioiden ansaintamalli on muuttunut vuosien aikana.

Ansaintamalli on muuttunut aiemminkin: käsikirjoittajat ovat lakkoilleet vuonna 1960 elokuvien esittämisestä ilmaisessa televisiossa, vuonna 1981 nopeasti kasvaneista videokasetti- ja maksutelevisiomarkkinoista, sekä vuosina 2007–2008 televisio-ohjelmien ja elokuvien levityksestä netissä.

Generatiivisen tekoälyn käyttö

Generatiivinen tekoäly tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka kykenevät tuottamaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvaa ja ääntä. Erityisesti tekstiä tuottavat kielimallit (esimerkiksi ChatGPT) ja kuvageneraattorit (Midjourney) ovat olleet tämän vuoden aikana paljon esillä.

Käsikirjoittajia ja näyttelijöitä huolestuttaa juuri tämänkaltaisen tekoälyn käyttö. Käsikirjoittajia ChatGPT:n kaltaiset tekstintuottamistyökalut ihmisten korvaajina ja näyttelijöitä deepfake-teknologian käyttö. Näyttelijät esimerkiksi haluavat varmistaa, ettei heidän ulkonäöstään tai äänestään tehdä digitaalista versiota huonolla sopimuksella tai jopa ilman lupaa, ja käytetä sitä jatkossa näyttelijän korvaajana.

Vuonna 2014 kuollut näyttelijä Robin Williams ennakoi tulevaa: hänen asiakirjoihinsa on kirjattu kohta, jonka mukaan Williamsin imagoa ei saa käyttää julkisuudessa ennen vuotta 2039. Oikeudet omistaa tämän ajan Williamsin nimiin perustettu Windfall-säätiö. Nähtäväksi jää, yleistyykö vastaavanlainen käytäntö tai päivitetäänkö vaikkapa nykyisiä tekijänoikeuslakeja.

Tekoälyäänien käyttö ääninäyttelyssä

Mielenkiintoinen kysymys meidän näkökulmastamme on puhesynteesin hyödyntäminen ääninäyttelyssä. Aiheeseen liittyvät muun muassa eettiset kysymykset oikeiden henkilöiden puheen käytöstä sekä ääninäyttelijöiden huolenaiheet työpaikoista ja taiteellisesta luovuudesta.

Tekoälyäänien käyttö voi johtaa siihen, että ammattilaisia ei tarvita yhtä paljon, kun uusia ääniä saadaan generoitua ilman suurempia lisäkustannuksia tai vaivaa. Esimerkiksi videopeleissä uusia ääniä pystytään luomaan jatkuvasti pelin edetessä. 

On tärkeää keskustella siitä, miten näyttelijöiden suostumusta ja luovia oikeuksia voidaan suojata, kun tekoälyäänien käyttö yleistyy. Samalla pitäisi myös huomioida yhteiskunnan ja innovaatioiden kehitys. Jäämmekin siis mielenkiinnolla seuraamaan minkälaisia sopimuksia ja suuntaviivoja Hollywoodissa saadaan aikaan.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Kännykän näyttö, jossa näkyy Rakennuslehden artikkeli, joka kertoo, että Rakennuslehden artikkelit ovat nyt kuunneltavia. Kännykkää pitelee käsi ja taustalla näkyy sepeliä.
5.2.2025
Rakennuslehden kuunneltavat artikkelit ovat saaneet lukijoilta positiivisen vastaanoton ja kuuntelumäärät ovat yllättäneet toimituksessa. Referenssitarinassa kerrotaan, miten Rakennuslehti koki verkkosivulukijan käyttöönoton.
Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Kaksi henkilöä istuvat sohvalla läppärit sylissä. Kasvot on rajattu pois kuvasta.
9.9.2024
Digipalvelulaki ja esteettömyysdirektiivi laajenevat kesäkuussa 2025. Artikkelissa kerrotaan, keitä laki koskee myös jatkossa ja mitä saavutettavuusvaatimukset käytännössä ovat. Erityishuomiota kiinnitetään sähkö- ja äänikirjoihin.
Nainen istuu ulkona maalaustelineen kanssa ja katsoo juuri väripalettia kädessään. Taustalla on abstrakti maalaus. Valo tulee naisen takaa, joten hänen hiukset korostuvat muuten tummasta kuvasta. Naisella on kuulokkeet korvilla.
13.6.2024
Käsittelyssä kielimuurien häviäminen, henkilökohtaisemmat ääniassistentit, älykodit, äänikloonit, tekoälyllä tuotettava musiikki, median kulutus, terveyssovellukset, asiakaspalvelu, biometrinen tunnistautuminen ja smart city -ajatus.
Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon