Nainen istuu kesällä puutarhassa taidemaalaustarvikkeiden kanssa. Päässä on kuulokkeet.

Tekoäly ja viihde – lakko Hollywoodissa

Viihteen ja pelien tuottaminen ja kuluttaminen läpikäyvät suuria muutoksia teknologian kehittymisen myötä. Tähän liittyy myös Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä oleva käsikirjoittajien ja näyttelijöiden lakko. Lakon alkaminen on nimittäin herättänyt keskustelua siitä, kuinka elokuva- ja TV-teollisuus muuttuvat ja miten tekijöiden, kuten käsikirjoittajien ja näyttelijöiden oikeudet ja korvaukset tulee ottaa huomioon tässä muutoksessa.

Elokuvien ja sarjojen tekoa Hollywoodissa hidastava lakko alkoi toukokuussa 2023, kun elokuva-, televisio-, radio- ja verkkomedia-alan käsikirjoittajien liittoja edustava WGA (Writers Guild of America) ilmoitti menevänsä lakkoon. Heinäkuussa lakkoon liittyi myös näyttelijöiden ammattiliitto SAG-AFTRA (Screen Actors Guild – American Federation of Television and Radio Artists), joka edustaa elokuva-, televisio-, radio- ja videopelinäyttelijöitä.

Suoratoisto ja tekoäly muuttavat viihdeteollisuutta

Lakko vaikuttaa laajasti Hollywoodin elokuva- ja televisiotuotantoihin. Näyttelijät ja käsikirjoittajat vaativat muun muassa parempia työehtoja, palkankorotuksia ja oikeuksia tekoälyn käytössä; ylipäänsä siis suuntaviivojen asettamista tuleviksi vuosiksi.

Lakon keskeiset vaatimukset koskevat suoratoistopalveluja ja tekoälyn käyttöä elokuvissa ja TV-tuotannoissa. Esityskorvausten lisäämistä vaaditaan erityisesti suoratoiston kasvun takia: sarjaa tai elokuvaa, jossa näyttelijä esiintyy, saatetaan esittää suoratoistopalvelussa lukuisia kertoja, ilman katsojalukuihin sidottuja esityskorvauksia. Näyttelijöille tehdään siis edelleen vanhalla mallilla sopimuksia, vaikka studioiden ansaintamalli on muuttunut vuosien aikana.

Ansaintamalli on muuttunut aiemminkin: käsikirjoittajat ovat lakkoilleet vuonna 1960 elokuvien esittämisestä ilmaisessa televisiossa, vuonna 1981 nopeasti kasvaneista videokasetti- ja maksutelevisiomarkkinoista, sekä vuosina 2007–2008 televisio-ohjelmien ja elokuvien levityksestä netissä.

Generatiivisen tekoälyn käyttö

Generatiivinen tekoäly tarkoittaa tekoälyjärjestelmiä, jotka kykenevät tuottamaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvaa ja ääntä. Erityisesti tekstiä tuottavat kielimallit (esimerkiksi ChatGPT) ja kuvageneraattorit (Midjourney) ovat olleet tämän vuoden aikana paljon esillä.

Käsikirjoittajia ja näyttelijöitä huolestuttaa juuri tämänkaltaisen tekoälyn käyttö. Käsikirjoittajia ChatGPT:n kaltaiset tekstintuottamistyökalut ihmisten korvaajina ja näyttelijöitä deepfake-teknologian käyttö. Näyttelijät esimerkiksi haluavat varmistaa, ettei heidän ulkonäöstään tai äänestään tehdä digitaalista versiota huonolla sopimuksella tai jopa ilman lupaa, ja käytetä sitä jatkossa näyttelijän korvaajana.

Vuonna 2014 kuollut näyttelijä Robin Williams ennakoi tulevaa: hänen asiakirjoihinsa on kirjattu kohta, jonka mukaan Williamsin imagoa ei saa käyttää julkisuudessa ennen vuotta 2039. Oikeudet omistaa tämän ajan Williamsin nimiin perustettu Windfall-säätiö. Nähtäväksi jää, yleistyykö vastaavanlainen käytäntö tai päivitetäänkö vaikkapa nykyisiä tekijänoikeuslakeja.

Tekoälyäänien käyttö ääninäyttelyssä

Mielenkiintoinen kysymys meidän näkökulmastamme on puhesynteesin hyödyntäminen ääninäyttelyssä. Aiheeseen liittyvät muun muassa eettiset kysymykset oikeiden henkilöiden puheen käytöstä sekä ääninäyttelijöiden huolenaiheet työpaikoista ja taiteellisesta luovuudesta.

Tekoälyäänien käyttö voi johtaa siihen, että ammattilaisia ei tarvita yhtä paljon, kun uusia ääniä saadaan generoitua ilman suurempia lisäkustannuksia tai vaivaa. Esimerkiksi videopeleissä uusia ääniä pystytään luomaan jatkuvasti pelin edetessä. 

On tärkeää keskustella siitä, miten näyttelijöiden suostumusta ja luovia oikeuksia voidaan suojata, kun tekoälyäänien käyttö yleistyy. Samalla pitäisi myös huomioida yhteiskunnan ja innovaatioiden kehitys. Jäämmekin siis mielenkiinnolla seuraamaan minkälaisia sopimuksia ja suuntaviivoja Hollywoodissa saadaan aikaan.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Nainen istuu ulkona maalaustelineen kanssa ja katsoo juuri väripalettia kädessään. Taustalla on abstrakti maalaus. Valo tulee naisen takaa, joten hänen hiukset korostuvat muuten tummasta kuvasta. Naisella on kuulokkeet korvilla.
13.6.2024
Käsittelyssä kielimuurien häviäminen, henkilökohtaisemmat ääniassistentit, älykodit, äänikloonit, tekoälyllä tuotettava musiikki, median kulutus, terveyssovellukset, asiakaspalvelu, biometrinen tunnistautuminen ja smart city -ajatus.
Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon
Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa voidaan kuluttaa monin eri tavoin: tämä monimuotoisuus tulisi huomioida myös sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Aimaterin työntekijät Roope ja Niko tutkivat työpöydän edessä tietokoneelta jotain. Roope juuri osoittaa kädellään näyttöä.
28.2.2024
Artikkelissa esitellään ja vertaillaan verkkosivulukijaa ja äänirajapintaa: miten ne toimivat ja mikä tapa sopii mihinkin tarkoitukseen.