Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.

Ruudunlukuohjelmien toiminta ja vertailu verkkosivulukijaan

Sekä ruudunlukuohjelmat että verkkosivulukijat lukevat verkkosivuja ääneen. Saammekin tasaisesti kyselyjä näiden eroista, joten ajattelimme asiaa selventävän artikkelin olevan tarpeen. Tässä jutussa tutustutaan tarkemmin yleisimpiin ruudunlukuohjelmiin: mitä vaihtoehtoja markkinoilta löytyy, miten ne toimivat, ja millä tavoin ne edistävät saavutettavuutta. Vertailemme myös ruudunlukuohjelman toimintaa hieman eri kohdeyleisölle suunnattuun verkkosivulukijaan.

Koska palvelut ovat nykyään verkossa, tulisi jokaisella ihmisellä olla tasavertainen mahdollisuus käyttää niitä. Erityisesti silloin, kun viranomainen siirtää palvelunsa verkkoon, tulee sen olla kaikkien käytettävissä. Vaikka saavutettavuusdirektiivi velvoittaakin toistaiseksi vain viranomaisia, on yritystenkin hyvä huomioida saavutettavuus verkkosivuja suunniteltaessa: palvelun käytössä syntyvien turhautumisten määrä vähenee ja sivut palvelelevat mahdollisimman laajaa ja monimuotoista käyttäjäkuntaa.

Mikä ruudunlukuohjelma on?

Ruudunlukuohjelmat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemiseen, motoriikkaan tai kognitioon liittyviä rajoitteita. Ruudunlukija toimii osalle näkemisen tukena, toisia se auttaa hahmottamaan kaiken ruudulla näkyvän sisällön ja mahdollistaa vuorovaikutuksen sisällön kanssa, ja osalle sisällön kuuleminen ääneen luettuna tekee siitä ymmärrettävän.

Ruudunlukuohjelma muuntaa tietokoneen tai muun älylaitteen näytöllä olevan sisällön ääneeksi tai pistekirjoitukseksi. Toisin kuin verkkosivulukija, ruudunlukijan on tarkoituskin  lukea ääneen myös ”näkymätöntä” tekstiä, kuten kuvien alt-tekstejä eli vaihtoehtoisia tekstejä. Tämä toki edellyttää sitä, että sisältö on saavutettavaa ja kuviin on lisätty alt-tekstit. Jos verkkosivuja tai sovellusta ei  ole tehty saavutettavaksi, ei ruudunlukuohjelmakaan niitä lähtökohtaisesti pysty lukemaan oikealla tavalla – tästä lisää myöhemmin.

Ruudunlukijoita ovat esimerkiksi:

  • Windowsiin sisäänrakennettu Lukija (Narrator)
  • Microsoft Windows -käyttöjärjestelmälle suunniteltu maksuton ja avoimen lähdekoodin NVDA (Non-Visual Desktop Access)
  • Microsoft Windowsille suunniteltu maksullinen ruudunlukuohjelma JAWS (Job Access With Speech)
  • Applen käyttöjärjestelmiin sisäänrakennettu VoiceOver
  • Android-laitteissa TalkBack-niminen ruudunlukuohjelma, jonka avulla sisältöjä pääsee kuuntelemaan yhtä sormea näytöllä liu’uttaen.

Ruudunlukuohjelma saattaa siis jo tulla tietokoneen käyttöjärjestelmän mukana, mutta niitä voi myös ladata maksuttomasti netistä, saada oppilaitoslisenssinä, oman hyvinvointialueen tarjoamana tai Kelan korvaamana apuvälineenä.

Ruudunlukuohjelman toiminta

Ruudunlukuohjelman kanssa ei tarvitse kärsivällisesti kuunnella koko sivua alusta loppuun, vaan sivustolla navigoidaan näppäimistön avulla. Käyttäjä voi esimerkiksi ensin kuunnella sivun kaikki otsikot, kuvat tai muut elementit, kuten linkit ja painikkeet. Näin käyttäjä hahmottaa sivun antia nopeammin ja voi tämän jälkeen päättää kuunnella lisää sivun sisältöä. Ruudunlukuohjelmia ohjataan siis näppäimiä ja näppäinyhdistelmiä käyttämällä, jolloin hiirtä ei lähtökohtaisesti tarvita. Osa ruudunlukijaohjelmista huomioi kuitenkin myös hiiren käytön kertomalla hiiren osoittimen sijainnin ja osoittimen alla olevan tekstin ääneen.

Ruudunlukijan avulla pääsee tekemään huomattavasti enemmän kuin verkkosivuilla staattisesti valmiina olevan verkkosivulukijan kautta. Sen kanssa pääsee esimerkiksi selaamaan työpöydän sisältöä, käyttämään sähköpostia ja täyttämään lomakkeita. Ruudunlukijan saa myös kertomaan ääneen kaikki näppäimistöllä kirjoitetut merkit, erikoismerkit ja näppäinyhdistelmät, sekä kaikki näppäimistöllä kirjoitetut sanat. Lisäksi ruudunlukija pystyy ilmoittamaan käyttäjälle ääneen sen hetkisen päivämäärän ja kellonajan, sekä esimerkiksi käytössä olevan laitteen akun tilan eli onko verkkovirta käytössä ja missä latausprosentissa mennään.

Mikäli haluat syventyä aiheeseen tarkemmin, voit katsoa Näkövammaisten liiton YouTube-videolta, miten NVDA-ruudunlukija lukee nettisivuja Mikropuhe-puhesyntetisaattorin äänellä: Netin käyttö ja lomakkeet NVDA-ruudunlukuohjelmalla.

Kuten huomataan, ruudunlukija kertoo käyttäjälle paljon sellaistakin, mitä verkkosivulukija ei kerro. Verkkosivulukija lukee käyttäjälle vain niiden sivujen tekstit ääneen, joille kuuntelupainike eli soitin on asennettu. Verkkosivujen pääkäyttäjät voivat tämän lisäksi käydä säätämässä, mitkä sivun sisällöt halutaan soittimen kautta luettavaksi ääneen ja mitkä taas ei. Yleensä ääneen luvun ulkopuolelle halutaan jättää esimerkiksi sivun ylä- ja alatunniste, taikka sivuilla olevat lomakkeet tai tietyt elementit, kuten somejakoihin kannustavat tekstit ja painikkeet.

Tekoälyn hyödyntäminen kuvaelementeissä

Myös ruudunlukuohjelmat ovat ottaneet tekoälyn hyötykäyttöön: esimerkiksi JAWS integroi maaliskuussa 2024 tehdyssä päivityksessä käyttöönsä Googlen konenäkömallin ja OpenAI:n GPT-kielimallin. Tämän ansiosta ruudunlukuohjelma pystyy lukemaan digitaalisia valokuvia, kaavioita ja muita visuaalisia elementtejä tekoälyä käyttäen, vaikka niissä ei olisi alt-tekstejä. Eli jos kuvista puuttuu vaihtoehtoinen teksti, ohjelma osaa silti tunnistaa mitä kuvassa on ja kertoa siitä.

JAWS:n Picture Smart AI -nimeä kantava uusi ominaisuus osaa yllättävän pitkästi ja tarkasti kertoa kuvan yksityiskohdista luonnollista kieltä käyttäen. Valitettavasti tekoälyhallusinaatioitakin syntyy, jolloin kuvasta saatetaan kertoa pieniä tai isompiakin virheellisiä tietoja. Vielä toistaiseksi ominaisuuden kertomiin asioihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella varsinkin tarkkojen infograafien suhteen. Mutta tulevaisuutta ajatellen työkalussa on suuri potentiaali parantaa digimaailman yhdenvertaisuutta.

Lukijaääninä koneäänet

Ruudunlukuohjelmissa suositaan yksinkertaisia TTS-ääniä, kuten  Mikropuhe-puhesyntetisaattoria. Ylempänä olevasta esimerkkivideosta huomaa, miten syntetisaattori nopeasti ja kirkkaasti lausuu myös sanojen alkutavuja ja kirjaimia, käyttäjän liikkuessa nopeasti ruudulla. Esimerkiksi Windowsissa valmiina olevan Lukijan valikoimaan kuuluu yksinkertaisia TTS-ääniä noin 50 eri kielelle ja luonnollisemman kuuloisia koneääniä noin 10 kielelle tai aksentille. Luonnollisen kuulosta ääntä on mukavampi kuunnella varsinkin pidemmissä teksteissä, kuten uutisartikkeleissa, blogiteksteissä ja äänikirjoissa.

Tästä syystä a.i.materinkin verkkosivulukijassa käytetään luonnollisen kuuloista ääntä – verkkosivulukijan ei ole tarkoitus lukea muuta kuin sivuilla näkyvää pääsisältöä. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että verkkosivulukijan tavoitteena on tehdä tekstistä mahdollisimman mukavaa kuunneltavaa sen sijaan, että toimittaisiin tiukasti vain apuvälineenä. Tätä eroa kuvaa hyvin lyhenteiden käsittely: verkkosivulukija yrittää tulkita lyhenteitä kuuntelukokemusta silmälläpitäen – jotkin lyhenteet avataan kuulijalle mukavampaan muotoon. Tarjoamamme verkkosivulukija vie ajattelutavan askelta pidemmälle: asiakkaamme voivat itse käydä lisäämässä tietyille sanoille lausumisohjeita asiakasportaalimme kautta, mikäli jonkin tietyn lyhenteen lausumismuotoa halutaan esimerkiksi muuttaa. Ruudunlukijan puolestaan on tärkeää lukea ruudulla näkyvä teksti juuri siinä muodossa kuin se ruudulla näkyy.

Verkkosivulukija palvelee erilaista käyttäjäkuntaa

Selkein ero ruudunlukuohjelmien ja verkkosivulukijan välillä on kuitenkin niiden käyttö. Kuten aiemmin kerrottiin, oman ruudunlukuohjelmansa kanssa käyttäjä pystyy käymään läpi kaikkia verkkosivuja. Sen sijaan verkkosivulukija on kiinteästi sivustolla valmiina: se näkyy verkkosivuvierailijalle kuuntelupainikkeena, soittimena, jota klikkaamalla käyttäjä pystyy kuuntelemaan sisällöt yhdellä klikkauksella, ilman latauksia tai erillisen ohjelman asentamista.

Sivuilla valmiina oleva kuunteluominaisuus on tarkoitettu laajemman käyttäjäkunnan käyttöön. Lukija palvelee kaikkia niitä, jotka haluavat lukemisen sijaan kuunnella, ottaa taukoa näyttöpäätteeseen tuijottamisesta, multitaskata tai kuunnella sisältöjä työmatkan aikana. Lisäksi verkkosivulukija palvelee keskittymishäiriöstä tai lukivaikeuksista kärsiviä tai rajallisen suomenkielen taidon omaavia. Verkkosivulukijan asentaminen sivuille on saavutettavuusteko, joka palvelee laajaa käyttäjäjoukkoa.

Linkin blogiartikkelista voit lukea vielä yksityiskohtaisemmin verkkosivulukijasta: Miten saada verkkosivujen tekstisisällöt kuunneltavaan muotoon?

Vielä lopuksi: Tiesitkö että saavutettavuudelle on omistettu oma juhlapäivä? Nimittäin tänään, toukokuun kolmantena torstaina, vietetään kansainvälistä saavutettavuuspäivää! Päivän tarkoituksena on tuoda esiin tietoa digitaalisesta saavutettavuudesta ja erilaisten ihmisten tarpeista sähköisten palvelujen käytössä.  Toivottavasti siis tämäkin artikkeli toi sinulle jotain uutta tietoa tasavertaisemman digimaailman mahdollistamisesta!

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa voidaan kuluttaa monin eri tavoin: tämä monimuotoisuus tulisi huomioida myös sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Aimaterin työntekijät Roope ja Niko tutkivat työpöydän edessä tietokoneelta jotain. Roope juuri osoittaa kädellään näyttöä.
28.2.2024
Artikkelissa esitellään ja vertaillaan verkkosivulukijaa ja äänirajapintaa: miten ne toimivat ja mikä tapa sopii mihinkin tarkoitukseen.
Educa-messujen 2024 logo
29.1.2024
a.i.mater oli mukana Educa-messuilla näytteilleasettajan roolissa. Paljon kiinnostavia kohtaamisia, keskusteluja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, sekä nykyisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tapaamisia.
10.1.2024
Digiaudion kulutus kasvaa edelleen, ääni on yhä tärkeämpi osa brändistrategiaa ja ääniklooneja voi hyödyntää muuhunkin kuin hupailuun. Muun muassa näihin voi hyödyntää moderneja koneääniä kuluvana vuonna.