Kuunteluominaisuudet ovat nousseet suosioon ja ehkäpä jopa oletukseksi digitaalisen tekstin maailmassa. Tätä on edistänyt tekstistä puheeksi -teknologian kehitys, jonka ansiosta koneellisesti tuotettu puhe kuulostaa luonnollisemmalta kuin koskaan. Tekstisisältöjen audioittamisesta on tullut huomattavasti helpompaa ja kuluttajat voivat valita kuunnellako vai lukea sisältöjä.
Mediayhtiöiden ja sisällöntuottajien ei kannata unohtaa näitä erilaisia tapoja, joilla ihmiset kuluttavat sisältöä. On tärkeää tarjota vaihtoehtoja, jotta tavoittaa ja palvelee mahdollisimman laajaa yleisöä. Jotkut suosivat kuuntelua, kun taas toiset mieluummin lukevat. Osalla tämä valinta tapahtuu pakon sanelemana. Valveutuneet organisaatiot tarjoavat sisältöä, joka on saatavilla molemmilla tavoilla ja joka vastaa käyttäjien tarpeisiin.
Puheteknologian kehittymisen lisäksi todennäköisesti saavutettavuusvaatimukset sekä podcastien ja äänikirjojen suosio ovat osaltaan herättäneet verkkosisältöjä tuottavien huomion tekstien kuuntelumahdollisuuteen. Ja toisaalta, mitä yleisemmäksi kyseinen ominaisuus tulee, kuluttajat osaavat jo automaattisesti olettaa saavansa valita kuunnellako vai lukeako tekstisisältöjä. Hyvänä esimerkkinä Yle, jonka äänirajapinnan olemme tuottaneet: miten itsestään selvältä asialta kuuntelumahdollisuus tuntuukaan Ylen digiartikkeleissa; tottakai uutiset täytyy voida verkossa joko kuunnella tai nähdä tekstinä!
Sisältöön keskittyminen
Kuuntelua kehutaan opiskelussa, sillä opiskelija voi tutustua aiheeseen tai kerrata kokeeseen kuuntelemalla tekstit. Tätä voi tehdä vaikkapa kävelylenkillä tai bussimatkalla ja saada uudenlainen muistijälki läpikäytävästä aiheesta. Toisaalta kuitenkin väitetään, että ajatukset lähtevät herkemmin harhailemaan kuunnellessa, ja passiivinen kuuntelu johtaisi heikompaan sisällön muistamiseen kuin tekstin lukeminen silmillään. Ajatusten harhailuun kuuntelemisen aikana on erilaisia lähestymistapoja: jotkut voivat keskittyä kuunteluun hiljaa sohvalla makoillessaan, kun taas toiset tarvitsevat liikettä, kuten keittiön siivousta tai koiran ulkoiluttamista, säilyttääkseen keskittymiskykynsä.
Kuuntelusta ei voi pitää taukoja samaan tapaan kuin tekstin lukemisesta: kun tekstiä lukee silmillään, tulee yleensä myös silmäiltyä tekstin sisältöä, tutkittua mahdollista kuvitusta ja infografiikkaa, pidettyä ajatustaukoja, ehkä myös palattua lukemaan lausetta uudestaan ajatuksen harhautuessa. Kuunnellessa taas kiinnostavaan kohtaan on hankalampaa palata.
Käyttäjäsitoutuminen ja uudet sisältökokemukset
Kuunteluominaisuuden väitetään vaikuttavan positiivisesti jopa hakukoneoptimointiin (SEO) sivustolla vietetyn pidemmän ajan ja kasvaneen sitoutumisen myötä. Toisaalta taas pidemmän ajankäytön näkökulmasta hieman ristiriitaisesti sanotaan, että kuuntelu on hyvä ominaisuus erityisesti kiireisille käyttäjille ja niille, jotka haluavat tehdä muuta samanaikaisesti. Eli sivustolla tai sovelluksessa kyllä vietetään aikaa, vaikka sitä ei jatkuvasti selattaisikaan.
Entä kun tähän lisätään vielä tulevaisuudennäkymät esimerkiksi AR- ja VR-teknologioista? Näiden yleistyminen (muuallakin kuin pelimaailmassa) tulee nimittäin vaikuttamaan siihen, miten ihmiset kuluttavat sisältöä tulevaisuudessa. Kehittyy uudenlaisia tapoja: esimerkiksi AR-sovelluksissa äänisisällöillä voidaan lisätä käyttäjän vuorovaikutusta ympäröivän maailman kanssa, vaikkapa tarjoamalla ohjeita tai tarinoita, kun taas virtuaalitodellisuudessa voidaan luoda immersiivisiä, uppouttavia, äänikokemuksia, jotka tuovat sisällöt elävästi esiin.
Saavutettavuus tiedon saannissa
Jos itse pystyy valitsemaan tekstisisältöjen kuluttamisen muodon, saattaa unohtaa, että osalla mitään vaihtoehtoja ei ole. Kuunteluominaisuus on tärkeä osa saavutettavuutta eli digitaalisen maailman esteettömyyttä ja yhdenvertaista mahdollisuutta toimia verkossa. Muun muassa näkövammaisille ja lukivaikeuksia omaaville kuuntelumahdollisuus on merkittävässä roolissa tiedon saannissa. Ja toisaalta taas heikkokuuloisille fyysisen tekstin lukeminen on todennäköisesti ensisijainen keino kuluttaa tekstisisältöjä.
Kuunteluominaisuus palvelee niin ikään heitä, joiden kielitaito on heikompi. Olemme muun muassa vastaanottaneet positiivista palautetta Ylen kuunteluominaisuudesta henkilöltä, joka opiskelee suomen kieltä ja on siinä keksinyt hyödyntää yhtäaikaista mahdollisuutta kuunnella ja lukea päivän uutisia.
Tiedonkulutuksen monimuotoisuus on rikkaus, joka antaa meille mahdollisuuden sovittaa sisällönkulutustapa omiin tarpeisiimme ja elämäntilanteisiimme. Kuuntelu ja lukeminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja vaan rinnakkaisia polkuja, joita voimme kulkea tietoa etsiessämme. Eri tapojen käyttäminen nimenomaan kehittää nyky-yhteiskunnassa vaadittavaa monilukutaitoa. Tämäkin keskustelu ja pohdinta aiheesta voidaan ehkäpä tiivistää siihen ajatukseen, että oikeaa ja väärää tapaa ei ole, vaan jokaisen on hyvä löytää itselleen sen hetkinen sopivin tapa.
Lopulta, oli kyse sitten kuuntelusta tai lukemisesta, tärkeintä on, että sisältö on laadukasta ja merkityksellistä. Se on se, mikä saa käyttäjät palaamaan yhä uudelleen, oli heidän valitsemansa tapa kuluttaa sitä sitten mitä tahansa.
