ePress on suomalainen teknologiayhtiö, joka tarjoaa reaaliaikaisesti julkaistavia digitaalisia lehtihyllyjä jakelukumppaniensa, kuten kirjastojen, matkailu- ja majoitusliikkeiden ja muiden julkisten tilojen käyttöön. ePress-palvelun valikoimasta löytyy yli 250 sanomalehteä ja yli 200 aikakauslehteä.
ePress näkee digitaalisen mediakentän muuttuvan nopeasti, joten se on panostanut tekniseen kehitykseen, uusiin innovaatioihin sekä sisältöpalveluiden laajentamiseen ja monipuolistamiseen.
Yritys otti alun perin yhteyttä a.i.materiin jouluna 2021. Yhteydenotosta lähti yksi mielenkiintoisimmista projekteistamme tähän mennessä, jonka ansiosta suosituimmat lehdet ovat ePress-palvelussa nyt myös kuunneltavissa. Koneäänen käyttö oli käytännössä ainoa mahdollinen vaihtoehto tähän projektiin, jotta yön aikana ilmestyvät näköislehdet ovat heti aamun ensimmäisillekin lukijoille kuunneltavissa.
Kimmo Laine ePressiltä kertoo, miten päätyivät a.i.materiin:
”Tutustuimme erilaisiin audiototeutuksiin mitä markkinoilta löytyy ja yhden ison aikakauslehtikustantajan käytössä oleva toteutus vaikutti kiinnostavimmalta. Nopean tutkimuksen tuloksena selvitimme a.i.materin olevan toteutuksen takana. Päätös oli lopulta helppo, koska vastaavanlaatuista koneääntä ei muualta markkinasta saa ja ison plussan antoi tietysti yrityksen kotimaisuus.”
Keskiössä konenäkö ja puhesynteesi
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePressille pipelinen, joka pystyy tunnistamaan artikkelit ja niiden metatiedot näköislehdistä. Tämän ansiosta ePress-palvelu saa tarjottua asiakkailleen sanoma- ja aikakauslehtien artikkeleista sekä raakateksti- että ääniversiot. Lukijaääninä käytössä ovat Ilona ja suomenruotsia puhuva Amanda.
Ensimmäiset kymmenen suosituinta sanomalehteä saatiin kuunneltavaan muotoon loppuvuodesta 2022 ja kymmenen suosituinta aikakauslehteä alkuvuodesta 2023. Projektia jatkettiin syksyllä 2023, jonka päätteeksi palveluun saatiin kymmenen seuraavaksi suosituinta sanoma- ja aikakauslehteä. Yhteensä ePressistä pääsee tähän mennessä kuuntelemaan neljääkymmentä lehteä, mm. Hesaria, Turun Sanomia, Aamulehteä, Lapin Kansaa, Kalevaa, Maaseudun Tulevaisuutta, Hufvudstadsbladetia, Iltalehteä, Ilta-Sanomia, Me Naisia, Annaa, Kauppalehteä, Dekoa ja niin edelleen. Kuunneltavaa valikoimaa löytyy siis jo nyt monipuolisesti.
Projektin tekninen toteutus alkoi audiomuotoon muunnettaviin lehtiin tutustumisella ja konenäkömallin koulutusmateriaalin keräämisellä. Jokaisesta lehdestä oli tarpeen tarkistaa taitto: onko eri päivinä julkaistavien lehtien tai esimerkiksi tiettyjen liitteiden välillä taitossa merkittäviä eroja. Tutustumisen perusteella keräsimme lehdistä kattavan määrän aukeamia, joiden sisällöt annotoimme – kävimme siis aukeamat läpi ja merkitsimme niihin, mistä artikkelit ja niiden tarvittavat metatiedot löytyvät.
Tästä annotoidusta materiaalista päästään kouluttamaan mallia, joka osaa automaattisesti tunnistaa lehtien artikkelit ja luettavat sisällöt. Mallista ei kuitenkaan saa täydellistä: lehdessä saattaa olla esimerkiksi viikonloppu-, juhannus- tai joululiite, jossa on käytetty erilaista taittoa. Joskus tällaisessa tapauksessa malli ei osaa lukea vaikkapa kolumneja oikeassa järjestyksessä – joskus taas otsikon kirjaimet saattavat olla piirrettyjä tai väännetty sellaiseen muotoon, että malli tulkitsee sen kuvana ja jättää otsikon lukematta. Lehtien erilaisia oikkuja ja poikkeuksia on pyritty korjaamaan mahdollisimman kattavin säännöin.
Käyttäjiltä ja kustantajilta positiivista palautetta
Kuunneltavat julkaisut parantavat palvelun käytettävyyttä ja saavutettavuutta: käyttäjille annetaan valinnanvaraa sisällön kuluttamisen muotoon. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä palveluun, he niin ikään käyttävät vapaa-aikaansa palvelusta löytyvien lehtien parissa. Kuuntelumahdollisuus onkin tuonut Kimmo Laineen mukaan hyvää palautetta:
”Audio-ominaisuuden käyttöönotto on saanut valtavasti positiivista palautetta niin ePress-käyttäjiltä, kuin ePress-kustantajilta. Meille audio on luonnollinen seuraava askel viedessämme palveluamme seuraavalle tasolle, jolloin pystymme vastaamaan yhä laajemman käyttäjäjoukon tarpeisiin. Toimimme paljon julkishallinnon asiakkuuksien kanssa, joille on asetettu tarkat aineistojen saavutettavuusvaatimukset, joita pyrimme omasta puolestamme näillä uusilla ominaisuuksilla tukemaan.”
Projekti ePressin kanssa on kestänyt jo muutaman vuoden ja yhteistyö on ollut antoisaa. Myös ePress kehuu yhteistyön a.i.materin kanssa olleen mutkatonta ja sovitut aikataulut ovat pitäneet.
ePress-palvelun verkkosivuilta pääset tutustumaan lisää palveluun.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Yle.fi-verkkosivujen ja -sovelluksen uutisartikkelit nyt kuunneltavissa
Esittelyssä suomenruotsalainen koneääni Amanda
Digiaudion kuuntelu vuonna 2023
