Verkkosivujen saavutettavuus ja käyttäjäkokemus ovat nousseet yhä keskeisempään rooliin. Yksi tehokas ja konkreettinen tapa parantaa verkkosivukäyttäjien kokemusta ja tavoittaa laajempaa yleisöä, on tarjota tekstisisältöjen kuuntelumahdollisuus. Tämä toiminto mahdollistaa sisältöjen kuuntelemisen ääneen digitaalisen lukijan lukemana. Kuunteluominaisuus palvelee erityisesti heikomman näkö-, luku- tai kielitaidon omaavia verkkosivuvierailijoita, mutta myös muita ihmisiä – äänisisältöjen kuuntelu onkin yhä suositumpi tapa kuluttaa sisältöjä, koska se mahdollistaa muun samanaikaisen tekemisen.
a.i.mater tarjoaa äänisisältöjen tuottamiseen kahta vaihtoehtoa: verkkosivulukija ja äänirajapinta
Verkkosivulukija
Verkkosivulukija on vaihtoehdoista kevyempi versio. Verkkosivulukijan käyttöönotto on sujuvaa: se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan lyhyen koodinpätkän lisäämistä verkkosivujesi lähdekoodiin. Verkkosivun ylläpidosta vastaava voi tämän jälkeen sisältöluokin merkitä sivun sisältöön, mitä siitä luetaan ääneen ja mitä ei. Jos jo aiemmin luettavaksi merkityn alueen sisältöjä muokataan tulevaisuudessa, ne päivittyvät automaattisesti luettavaksi. Kuuntelun mahdollistavia sisältöluokkia on helppo käyttää uusissa teksteissä: kun sisältöluokan lisääminen on sisällöntuotannossa osa prosessia, tulevat uudet tekstit automaattisesti kuunneltavaan muotoon.
Verkkosivuvierailijalle toiminnallisuus näyttäytyy soittimena, josta hän pääsee aloittamaan ja pysäyttämään kuuntelun sekä säätämään äänenvoimakkuutta ja nopeutta. Soittimen sijaintia sivulla voidaan asiakkaan toimesta muokata käyttöönottovaiheessa ja tämän jälkeenkin asiakasportaalista. Mikäli soittimesta halutaan brändiin sopiva, voidaan soittimen ulkomuotoa muokata esimerkiksi asiakkaalta tulevan designin mukaisesti. Tällainen ylimääräinen työ lasketaan osaksi käyttöönottokustannusta. Joitain rajallisia muokkauksia soittimen ulkonäköön pystyy tekemään myös suoraan asiakasportaalin kautta. Nämä yksinkertaiset soittimen muotoon (rectangular & pill shape) ja väriin (light & dark) liittyvät muokkaukset eivät vaadi teknistä osaamista. Soittimen upotus sivuille ja muokkaamisen jälkeen tapahtuva päivitys vaativat hieman teknisempää taitoa.
Äänirajapinta
Äänirajapinta (TTS-API) toimii siten, että rajapinnalle lähetetään haluttu teksti, jonka jälkeen rajapinta palauttaa tekstille audion. Pystyt halutessasi lähettämään lyhyempiä tekstipätkiä tai koko artikkelin kerralla. Äänitiedoston generoimisen nopeuttamiseksi tekstejä vastaavat audiot tallennetaan palvelimella välimuistiin; eli seuraavalla kerralla, kun sama teksti haetaan uudelleen, audio palautetaan välimuistista. Tämä tekee tekstien mahdollisesti myöhemmin tapahtuvasta muokkauksesta sujuvampaa sekä pienentää asiakkaan kustannuksia, koska audiota ei tarvitse luoda uudelleen. Käyttömääriä pääsee itse tarkastelemaan Portalin kautta.
Äänirajapinnan käyttöönotto on verkkosivulukijaan verrattuna työläämpää, sillä se vaatii organisaatiosi puolelta ohjelmoijan osallistumista. Äänirajapintaa käyttäessä asiakas myös itse rakentaa käyttötarkoitukseen sopivan soittimen.
Kumpi sopii mihinkin käyttötarkoitukseen?
Äänirajapinnan ja verkkosivulukijan merkittävin ero on siinä, että äänirajapinta tuottaa sinulle äänitiedoston, jota voit vapaasti käyttää ja jakaa muihinkin kanaviin kuin verkkosivuille. Voit käyttää äänitiedostoa esimerkiksi erillisessä uutissovelluksessa, tuottaa pidemmistä verkkosivuartikkeleista podcasteja vaikkapa Spotifyihin, tai hyödyntää ääniklippejä somevideoissa. Sekä äänirajapintaa että verkkosivulukijaa käytettäessä pääset myös itse lisäämään sanoille lausumisohjeita – tämä on hyvä lisä etenkin erikoissanastoa käytettäessä.
Verkkosivulukija sopii useimmille organisaatioille, kuten pienempien lehtikustantamoiden digijulkaisujen lukemiseen, julkisen sektorin toimijoiden verkkosivuille, kuntien käyttöön, yhdistyksille ja liitoille tai vaikka blogisivustoille. Lukijan avulla tekstit on helppo saada kuunneltavaan muotoon. Äänirajapinnasta taas hyötyvät esimerkiksi suuremmat mediayhtiöt, joilla on verkkojulkaisujen lisäksi omia uutissovelluksia, oppimateriaalikustantamot, joilla on oppimateriaaliportaaleja, tai koulutussovellusten tarjoajat.
Kehittäessään digitaalisia palveluitaan, erityisesti julkisen sektorin toimijoiden tulee huomioida kielilaki. a.i.materin verkkosivulukijan ja äänirajapinnan isona etuna on mahdollisuus ottaa käyttöön myös suomenruotsia puhuva Amanda-ääni. Tarjoamme ainoana toimijana suomenruotsinkielistä modernia puhesynteesiä; kukaan suomenruotsalainen ei kotimaisella sivustolla halua tulla palvelluksi riikinruotsiksi.
Case-esimerkkejä käyttökohteista
Yle otti vuoden 2023 lopussa kokeiluun äänirajapinnan, joka lukee kaikki yle.fi verkkosivuston sisällöt ääneen. Tammikuussa 2024 kuunteluominaisuus lisättiin myös Yle-sovellukseen. Ylen tapauksessa jokaisen artikkelin ingressin alta löytyy soitinpainike, jossa lukee Kuuntele juttu. Viereen on merkattu äänitiedoston kuunteluun kuluva aika. Soittimen ulkonäkö on pelkistetty: verkkosivuilla näkyy ympyränmuotoinen play-painike ja sovelluksessa kuulokesymboli.
Äänirajapinta sopii hienosti myös oppimisympäristöihin, sillä kuuntelumahdollisuuden lisääminen on hyvä tapa tukea opiskelijoiden erilaisia mieltymyksiä opiskeluun. Esimerkiksi Editan uudessa alakoulun oppimateriaaliportaalissa on a.i.materin äänirajapinta käytössä tukemassa sisällön ymmärtämistä.
Verkkosivulukijan ensimmäisiä käyttöönottajia taas ovat olleet työpaikkoja ja työelämätietoutta välittävä Työmarkkinatori, sekä tekniikan alan etujärjestö Tekniikan Akateemiset TEK. Näissä molemmissa sivustoissa sekä soittimen paikkaa että ulkomuotoa on kustomoitu brändiohjeistoon sopivaksi.
Verkkosivulukija ja äänirajapinta ovat siis molemmat toimivia keinoja saada tekstisisällöt kuunneltavaan muotoon. Tämä artikkeli toivottavasti avasi näiden eroavaisuuksia ja sitä, kumpi tuote on mihinkin käyttötarkoitukseen sopiva.
Jos asia on ajankohtainen organisaatiossasi ja haluat asiasta lisätietoa niin ota yhteyttä tai varaa etätapaaminen, kerromme mielellämme lisää!
Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Digiaudion kuuntelu vuonna 2023
Vieraskynä: Kaikilla on oikeus tietoon
Suuret äänikirjapalvelut käyttävät nyt myös koneääniä
