Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja pädi sylissä.

Kieliteknologian rooli uuden kielen oppimisessa

Jos perinteinen aikuisiän tapa oppia uutta kieltä oli kerran viikossa kansalaisopiston kurssilla käyminen, on teknologian kehitys tuonut tähänkin laajempia ihmisjoukkoja tavoittavampia vaihtoehtoja. Tekoäly ja kieliteknologia mahdollistavat uudenlaisia ja kiinnostavampia tapoja oppia uutta kieltä.

Puheentunnistusta, koneääniä ja tekstinkäsittelyä hyödyntävät sovellukset

Kielenoppimisen mobiilisovellukset, esimerkiksi Duolingo, WordDive ja Mondly, ovat usein rakennettu pelilliseen muotoon, joten ne motivoivat ja sitouttavat päivittäiseenkin harjoitteluun. Hyviin puoliin kuuluu myös se, että niitä voi kuitenkin tehdä omaan tahtiin aina sopivan hetken tullen.

Kieliteknologia on keskeisessä roolissa näissä uutta kieltä harjoittavissa mobiilisovelluksissa; niissä käytetään yleensä koneääniä, joiden selkeä artikulointi on eduksi uutta kieltä opiskeltaessa. Ne myös pystyvät käsittelemään oppijan puhetta ja kirjoitusta.

Puheentunnistus mahdollistaa itsenäisenkin opiskelun, sillä kommunikointi ja vuorovaikutus ihmisten kanssa on edelleen tärkeä tapa omaksua uutta kieltä. Puheentunnistuksen avulla harjoitetaan omaa ääntämystä ja saadaan rohkeutta puhumiseen. Kielen opiskelijan keskustelu- ja puhetaidot kehittyvät ja itseluottamus kielen käyttöön kasvaa.

Kieltenoppimissovelluksia löytyy runsaasti, joten tässä vain parina esimerkkinä sovelluksesta ja sen kieliteknologian käytöstä:

  • Duolingossa tehdään sanastoharjoituksia, kuullun ymmärtämistä ja lausumista; hyödynnetään siis puheteknologiaa, kuten puheentunnistusta ja puhesynteesiä. Duolingo Maxiin on lisätty myös GPT-teknologiaa, jonka avulla voidaan käydä spesifejäkin keskusteluja käyttäjän mielenkiinnonkohteista.
  • Suomalainen WordDive, jossa tekoäly optimoi käyttäjäkohtaisesti harjoituksia. Oppiminen tapahtuu lukemalla, kirjoittamalla, kuuntelemalla ja puhumalla. Harjoitellaan niin sanojen ääntämistä kuin keskustelutilanteita.
  • Mondly sovelluksessa voi käydä keskusteluja puhumalla ääneen Mondly Chatbotin kanssa.

Ilman mobiilisovelluksia uutta kieltä voi harjoitella hyödyntämällä puheentunnistusta esimerkiksi Googlen kautta puhehauissa tai saneluissa, jolloin käyttäjä saa välittömästi arvioitua muun muassa ääntämisensä ymmärrettävyyttä; saako sovellus selvää puheesta. Puheassistenttien, kuten Siri ja Alexa, kanssa taas voi harjoitella kysymistä. Puhetta voi siis harjoitella monin tavoin ilman puhekumppaniakin.

Kirjoitetussa tekstissä taas kannattaa hyödyntää esimerkiksi Microsoft Wordin ja vastaavien tekstinkäsittelyohjelmien oikeinkirjoituksen ja kieliopin tarkistajaa.

Chatbottien käyttö

Sujuvia keskusteluja voi käydä myös tekoälypohjaisissa chatboteissa, jotka hyödyntävät luonnollista kielenkäsittelyä. Esimerkiksi ChatGPT:n kanssa voi harjoitella uutta kieltä muun muassa seuraavilla tavoilla:

  • Pyydä ChatGPT:tä väittelemään kanssasi tietystä aiheesta, käyttäen väittelyssä vierasta kieltä.
  • Laita ChatGPT lukemaan vastaukset ääneen haluamallasi kielellä. Pystyt myös vastaamaan sille puheella, jolloin puheesi muuttuu näytölle tekstiksi.
  • Pyydä ChatGPT:tä vastaamaan kysymyksiisi vieraalla kielellä, vaikka itse käyttäisit keskustelussa tutumpaa kieltä.
  • Kehota ChatGPT:tä kirjoittamaan satu ja lukemaan se ääneen. Tällöin voit itse lukea kirjoitettua tekstiä ja kuunnella koneäänen lukemaa lausumista.
  • Pyydä ChatGPT:tä tarkistamaan ja korjaamaan oman kirjoituksesi kielioppia ja oikeinkirjoitusta.

Ota kieliteknologian mahdollisuudet käyttöön

Kieliteknologian avulla voidaan siis parantaa uuden kielen oppimisprosessia: hioa ääntämistä, kasvattaa itseluottamusta harjoittelemalla puhetta ja kirjoittamista ensin sovelluksen kanssa, saada henkilökohtaista palautetta ja edetä omille taidoille sopivilla harjoituksilla, sekä harjoitella itselle sopivana ajankohtana.

Kuten nykyään niin monessa muussakin, uuden kielen opiskelussakin käytetään apuna luonnollisen kielen käsittelyä, puhesynteesiä ja puheentunnistusta.

Tutustu lisää omiin koneääniimme: suomenkieliseen Ilonaan ja suomenruotsia puhuvaan Amandaan. Katso lisää myös puheentunnistuksen mahdollisuuksista.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon
Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa voidaan kuluttaa monin eri tavoin: tämä monimuotoisuus tulisi huomioida myös sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.
10.1.2024
Digiaudion kulutus kasvaa edelleen, ääni on yhä tärkeämpi osa brändistrategiaa ja ääniklooneja voi hyödyntää muuhunkin kuin hupailuun. Muun muassa näihin voi hyödyntää moderneja koneääniä kuluvana vuonna.
Lähikuva kädestä, joka on tietokoneen hiiren päällä. Taustalla näppäimistä, kaksi näyttöä, läppärin kulma ja kahvimuki.
29.11.2023
Turun yliopiston tutkimusryhmä TurkuNLP on avannut sivuston, jonka kautta sinäkin voit osallistua suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehitykseen. Artikkelissa avataan enemmän kielimallien kehityksen taustoja.
Nainen makoilee sängyllä kuulokkeet päässä, katselee vieressä olevaa kulhollista hedelmiä.
29.9.2023
Käydään läpi digiaudiotutkimusta, jossa syvennytään suomalaisten kuuntelutottumuksiin. Vastauksissa näkyy, miten digiaudion kuuntelusta on tullut valtavirtaa.
Nainen istuu kesällä puutarhassa taidemaalaustarvikkeiden kanssa. Päässä on kuulokkeet.
14.9.2023
Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa näyttelijöiden ja käsikirjoittajien lakossa on kysymys myös tekoälyn käytöstä. Huolenaiheet koskevat muun muassa työpaikkoja ja taiteellista luovuutta.