Nainen tekee muistiinpanoja ja katsoo oppikirjaa samalla kun kuuntelee sitä kuulokkeista oppikirjan äänisisältöä.

Oppiminen kuulon avulla – äänisisällöt lukemisen ja oppimisen tukena

Oppiminen on perinteisesti jaoteltu auditiiviseen, kinesteettiseen ja visuaaliseen oppimiseen. Tämä jaottelu kuulemalla, tekemällä tai näkemällä oppimiseen on kuitenkin viime vuosina todettu pedagogiseksi harhaksi, eli humpuukiksi, myytiksi ja urbaaniksi legendaksi.

Erilaiset oppimistyylitestit ovat viihdyttäviä ja lisäävät ehkä jopa itsetuntemusta, mutta ne eivät kerro, mikä on itselle ainoa oikea tapa oppia. Oppimistyylitesti saattaa ennemmin kertoa, mikä on itselle mielekkäin tapa oppia. Pelkkään mielekkääseen tapaan jumiutuminen voi kuitenkin olla jopa haitaksi oppimiselle, sillä oppiminen vaihtelee tilanteiden mukaan. Ei siis takerruta liikaa ”oikeisiin tai vääriin” oppimistyyleihin, vaan pohditaan äänisisältöjen mahdollisuuksia oppimisen tukena.

Kokeile erilaisia oppimistyylejä

Älä rajoita itseäsi yhteen tapaan oppia, vaan yritä kokeilla eri tyylejä. Jos itselle mielekkäin tapa on lukea tekstiä ja katsoa kuvia, yritä kokeilumielessä joskus kuunnella opittava asia äänikirjasta ja käydä samalla kävelyllä. Jos se taas tuntuu olevan liian kaukana mukavuusalueelta, voi uuden asian opiskelun aloittaa kuuntelemalla aihealueeseen liittyvää äänisisältöä. Erilaisia äänimateriaaleja löytyy digitaalisista oppikirjoista, podcasteista, artikkeleista ja muistakin verkkosisällöistä. Toinen hyvä tapa kokeilla äänisisältöja on kerrata itselleen jo tuttua aihetta kuuntelemalla.

Osasta voi tuntua, ettei ole aikaa kuunnella. Listasimme muutaman esimerkin mielestämme hyvistä äänisisältöjen kuuntelumahdollisuuksista: Auto-, bussi- ja junamatkat, työmatkat, Kävely-, pyörä- ja juoksulenkit, pihatyöt, ruoanlaitto, siivoaminen, järjestely, pyykkien viikkaus, venytteleminen, lemmikin hoitaminen, unen odottelu, kauppareissut, meikkaaminen, ompelu. Tilaisuuksia oppia myös silloin kun teet jotain muuta on rutkasti. 

Kun opiskelet äänisisältöjen avulla, saatat muistaa opittavan asian kohdalla, miltä ääni kuulosti tai minkälaisia tauotuksia ja painotuksia siinä oli. Lukijaäänen pitää siis olla mieleenpainuva. Tähän on myös kehittämämme Ilona-koneäänen kanssa pyritty. Vaikka kyseessä on koneääni, on se niin luonnollinen, että sitä jaksaa kuunnella. Koneäänen ei siis tarvitse kuulostaa samalta kuin monotoninen ”puhuva pää”.

Lukutaidon edistäminen äänisisällöillä

Kuuntelu voi olla erinomainen oppimistyyli, jos perinteinen lukeminen aiheuttaa hankaluuksia oppimisvaikeuksien tai vasta kehittymässä olevan kielitaidon takia. Lukivaikeudet, toisin sanoen lukihäiriö, ilmenee lukemisessa muun muassa hitaana lukemisena tai luetun ymmärtämisen hankaluutena. Tällöin itselle helpoin tapa oppia voi löytyä kuuntelemisen avulla opiskelusta. Samoin vieraan kielen opiskelussa äänisisällöt toimivat hyvin, sillä sanojen ja ääntämisen kuunteleminen vauhdittavat oppimista.

Oppimateriaalia tehdään nyt digitaaliseen muotoon vauhdilla ja oppikirjakustantamoilta löytyy erilaisia äänimateriaaleja. Edelleen äänisisällöt, kuten äänikirjat, podcastit, digilehtien kuunneltavat artikkelit ja kuunneltavat verkkosisällöt ovat hyvä tapa harjoitella kuullun ymmärtämistä.

Kuuntelumahdollisuuden tarjoaminen parantaa myös sisältöjen saavutettavuutta, eli sisältöjen helppoa lähestyttävyyttä mahdollisimman monelle. Tästä aiheesta löydät lisää pohdintaa edellisestä artikkelistamme: Laajenna sisällön saavutettavuutta puheteknologian avulla.

Lukivaikeudet ja äänisisällöt

Credu:n Ytyä oppimiseen! -webinaarissa Merja Bauters kertoo lukivaikeuksista ja äänisisältöjen mahdollisuuksista. Kannattaa kokeilla, mikä on itselle sopiva tapa, kun äänisisällöistä täytyisi jäädä mahdollisimman paljon mieleen. Se voi olla samaan aikaan esimerkiksi mind mapin tekeminen, koiran silittäminen, liikkuminen tai jotain muuta yllä olevasta listasta. Jokin itselle rutiininomainen tekeminen on hyvä, sillä silloin kuunteluun pystyy keskittymään. Bauters antaa webinaarissa vinkin äänikirjoista oppimisen ja kävelyn yhdistämiseen. Kun kävellessä kuuntelee äänioppikirjaa, voit yhdistää muistamista tiettyihin paikkoihin, joissa juuri silloin kävelit. Kokeessa yhdistät mielessäsi paikan ja kuullun asian, jolloin pystyt palauttamaan kysytyn asian helpommin mieleen ja kirjoittamaan sen paperille.

8.9. vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää, jonka tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Me a.i.materilla tuomme koneääni Ilonan avulla sisältöjä saavutettavaan muotoon yhä laajemmalle joukolle ihmisiä. Ilona on käytössä muun muassa Celialla, saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskuksella.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja pädi sylissä.
Tekoäly ja kieliteknologia mahdollistavat uudenlaisia ja kiinnostavampia tapoja oppia uusia kieliä. Esimerkiksi kieltenoppimissovellukset hyödyntävät luonnollisen kielen käsittelyä.
Keskellä lukee huhtikuun ääniuutiset. Taustalla kuva henkilöstä kuulokkeet päässä ja avonaisesta kirjasta lattialla. Henkilö tekee muistiinpanoja postit-lappuun.
Kokosimme yhteen artikkeliin huhtikuun kiinnostavimmat puheteknologiauutiset maailmalta. Aiheina muun muassa AutoGPT, äänikloonien teko artistien äänistä, älysilmälasit ja tekoälyuutisankkurit.
Nainen makaa ylhäältäpäin otetussa valokuvassa sohvalla silmät kiinni, kuulokkeet päässä ja hymyilee.
Suomalaisten lukuharrastusta tutkittiin Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämässä Suomi lukee 2023 -tutkimuksessa. Artikkelissa katsaus tutkimukseen ääni- ja sähkökirjojen osalta sekä Suomen Kustannusyhdistyksen todelliset myyntitilastot vuodelta 2022.
Aimaterin työntekijä Antti Virtanen kuvattuna ylhäältä, istumassa tietokoneen äärellä.
Mikä on GPT ja mihin sitä voidaan käyttää? Miten ChatGPT on kehitetty? a.i.materin koneoppimisinsinööri Antti Virtanen kirjoitti näistä kysymyksistä ja GPT:n kehityshistoriasta asiantuntija-artikkelin.
Artikkelissa maaliskuun ääniuutiset maailmalta. Aiheina muun muassa GPT-4, RadioGPT ja koneäänien käyttö muun muassa podcasteissa ja Spotifyssa.
Tekstinlouhinta on tekoälypohjainen menetelmä, jolla tekstimassoista löydetään niihin piiloutuvaa tietoa. Kuvassa mies istuu Excelin edessä ja takana vaaleat ruudukkoikkunat kesämaisemalla.
Tekoälypohjaisilla tekstinlouhinnan työkaluilla laajoista tekstimassoista löydetään tekstisisältöön piiloutuvia tärkeitä havaintoja. Parhaimmillaan nämä oivallukset voivat jopa lisätä niitä käyttävien yritysten kilpailuetua.