Nainen makaa selällään silmät kiinni ja kuulokkeet korvilla, vierellä on lautasellinen pilkottuja hedelmiä.

Koneäänten käyttömahdollisuudet – markkinointi, pelit, liikenne

Nykyaikaiset modernit koneäänet pohjautuvat koneoppimiseen. Tämä tarkoittaa, että niitä on koulutettu oikealla ihmispuheella, jolloin ne myös kuulostavat hyvinkin ihmismäisiltä. Tämäntyyppisellä luonnollisella koneäänellä on huomattavasti mukavampi kuunnella varsinkin pidempiä tekstejä, toisin kuin vanhoilla robottimaisilla koneäänillä. Tässä artikkelissa kerrotaan nykypäiväisten koneäänten käyttömahdollisuuksista.

Äänisisältöjä tehdään jatkuvasti kasvavalla trendillä

Asiakkaille halutaan tarjota vaihtoehtoja sisällön kuluttamisen muodoista. Kun pelkästään päivittäin tuotettavaan verkkosivusisältöönkin liitetään kuuntelumahdollisuus, sitä kaikkea ei pystytä enää nauhoittaa ihmislukijoiden toimesta. Luonnollisten koneäänten tarkoituksena ei siis ole korvata ihmislukijoita, vaan tuoda lisämahdollisuuksia tekstisisältöjen muuttamisesta puheeksi sekä monipuolisempia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Koneäänten etuna on niiden helppous. Esimerkiksi mahdolliset korjaukset tekstisisältöön eivät riipu ihmislukijan aikatauluista, sillä koneääntä käytettäessä äänisisällöt muokkaantuvat jopa reaaliajassa.

Koneäänillä saadaan tarjottua:

  • itsekseen, omaan tahtiin toteutuvia kokemuksia: kuunneltavat verkkosivut, uutissovellukset, audioartikkelit, podcastit, äänikirjat ja niin edelleen.
  • suuremmalle joukolle samanaikaisia asiakaskokemuksia, kuten kuulutukset joukkoliikenteessä, terminaaleissa, kaupoissa.

Markkinoinnissa ja mediassa

Puheen avulla markkinointiin ja mediaan saadaan luotua asiakasta sitouttavaa interaktiivisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Kun asiakas voi itse päättää, missä muodossa haluaa sisältönsä kuluttaa, silmillään vai korvillaan, asiakaskokemuksesta tulee sitouttavampi.

Koneääni voidaan ottaa kertojaääneksi opetus-, selitys-, mainos- ja somevideoihin, podcasteihin, uutisartikkeleihin, blogiteksteihin, verkkosivuille, sovelluksiin, koulutusmateriaaleihin, äänikirjoihin ja niin edelleen. Tai antaa vaikka yrityksen maskotille ihan ikioman puheäänen ja tehdä siitä muistettavan. Sisällöntuottajilla, kouluttajilla, toimittajilla ja markkinointia tekevillä on siis koko joukko vaihtoehtoja koneäänen käyttöön.

Koneääni voi myös toimia yrityksen omana ääniassistenttina, jolloin asiakkaalla on käytettävissään puheella kommunikoiva asiakaspalvelija kaikkina vuorokauden aikoina. Puhuva chatbot voi opastaa asiakasta esimerkiksi verkkokaupassa tai sähkösopimusta tehdessä ja säästää siten ihmisasiakaspalvelijoiden ajan mutkikkaampiin asiakastapauksiin.

Peleissä

Äänimaailma on isossa roolissa pelikokemusta. Pelikehitykseen kuuluva äänituotanto suunnittelee pelin musiikit, ääniefektit ja ääninäyttelyn. Kun ääninäyttelyssä käytetään koneääniä, hahmoille saadaan luotua täysin uniikkeja puheääniä ja pelissä mahdollisesti syntyville uusille hahmoille on edelleen helppo antaa oma ääni. Tämä mahdollistaa niin ikään jatkuvasti muuttuvan dialogin, eli tekstiä ei ole tarvinnut etukäteen nauhoittaa puheeksi. Pelaajan on myös mahdollista itse kirjoittaa tekstiä, joka puhutaan hahmon äänellä.

Koneäänet lisäävät pelaamisen saavutettavuutta. Tekstistä puheeksi -työkalujen avulla pelaaja voi kuunnella pelien tekstejä, kuten valikkoja, kehotteita ja hahmojen kirjallista dialogia ääneen luettuna. Tämä auttaa muun muassa heitä, joilla on vaikeuksia lukutaidon kanssa.

Liikenteessä ja julkisissa tiloissa

Henkilöautoissa navigaattorit antavat kuskille suuntaohjeita ja joukkoliikenteessä kuulutukset ohjeistavat matkustajia. Koneäänet ovat olennaisessa osassa nykyliikennettä. Liikenteeseen ja julkisiin tiloihin tulevan koneäänen valinnassa tulee ottaa huomioon ympäristön hälyisyys; kuulutukset saattavat hukkua muihin ääniin. Kuulutusäänen pitää siis olla selväsanaisesti artikuloiva ja kuulutuksen selkeä, jotta siitä on asiakkaalle hyötyä.

Bussit, junat, laivat ja lentokoneet, niiden terminaalit, mutta myös kauppakeskukset, kirjastot, sairaalat ja virastotalot ovat kaikki kohteita, joissa kuulutuksia tehdään ja koneäänten käyttö on mahdollista. Luonnollisella koneäänellä saadaan tehtyä kuulutus aina samalla selkeällä kuulutusäänellä, riippumatta siitä kuka on töissä. Jos koneääni otetaan käyttöön joukkoliikenteen ja terminaalin kuulutuksiin, sitä voidaan samalla hyödyntää myös itsepalvelupisteissä, kuten lippuautomaateilla tai verkkosivuilla.

Modernit koneäänet ovat laadukkaita ja vaivattomia, saavutettavuutta lisääviä

Kun koneääni otetaan käyttöön mihin tahansa edellä mainituista kohteista, sitä voidaan samalla hyödyntää yrityksen muissakin asiakaskontaktipisteissä ja siten yhtenäistää brändikokemusta. Helppoja kohteita koneäänen käytölle ovat muun muassa organisaation omat verkkosivut ja puhelinsovellukset.

Valmiina verkkosivulukijoina koneäänet eivät korvaa näkövammaisten käyttämiä ruudunlukijaohjelmia, mutta lisäävät silti saavutettavuutta. Tekstistä puheeksi -mahdollisuuksia tarvitsevat ennen kaikkea näkö- ja lukivaikeuksia omaavat ja heikkokielitaitoiset. Poikkeavissa tilanteissa ne ovat kuitenkin hyödyksi kenelle tahansa meistä, kun ruudulta on hankala lukea, kuten voimakkaassa auringonpaisteessa, liikkuvassa kulkuneuvossa tai esimerkiksi tilapäisessä näkökyvyn heikkenemisessä. Ihminen ei ole sidottu tuijottamaan ruutua, vaan kuuntelumahdollisuudet tuovat kaikille vapautta tehdä samanaikaisesti jotain muuta.

Koneäänien etu on niiden skaalautuvuudessa. Niillä saadaan tehtyä enemmän ja nopeammin, jopa reaaliaikaisesti, sisältöjä kuunneltavaan muotoon. Kun koneääni on kerran luotu, sen puhumana voidaan tehdä loputtomasti uusia äänisisältöjä.

Valmiita luonnollisen kuuloisia koneääniä löytyy, kuten kehittämämme koneäänet Ilona ja Amanda. Organisaatiolle voidaan kehittää myös kokonaan oma koneääni, kuten teimme Fölin bussikuulutuksiin. Omasta koneäänestä saadaan tehtyä juuri halutunlainen ja ilmentämään siten omalta osaltaan brändin olemusta.

Ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä lisää!

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Kaksi henkilöä istuvat sohvalla läppärit sylissä. Kasvot on rajattu pois kuvasta.
9.9.2024
Digipalvelulaki ja esteettömyysdirektiivi laajenevat kesäkuussa 2025. Artikkelissa kerrotaan, keitä laki koskee myös jatkossa ja mitä saavutettavuusvaatimukset käytännössä ovat. Erityishuomiota kiinnitetään sähkö- ja äänikirjoihin.
Nainen istuu ulkona maalaustelineen kanssa ja katsoo juuri väripalettia kädessään. Taustalla on abstrakti maalaus. Valo tulee naisen takaa, joten hänen hiukset korostuvat muuten tummasta kuvasta. Naisella on kuulokkeet korvilla.
13.6.2024
Käsittelyssä kielimuurien häviäminen, henkilökohtaisemmat ääniassistentit, älykodit, äänikloonit, tekoälyllä tuotettava musiikki, median kulutus, terveyssovellukset, asiakaspalvelu, biometrinen tunnistautuminen ja smart city -ajatus.
Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon
Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa voidaan kuluttaa monin eri tavoin: tämä monimuotoisuus tulisi huomioida myös sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.