Digiaudiotutkimus 2023 tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kuuntelutottumuksia. Tutkimuksen pääkiteytyksenä on, että digiaudiosta on tullut valtavirtaa. Sitä kuuntelevat hyvin erilaiset suomalaiset ja kaikki ikäryhmät, vaikkakin 16–34-vuotiaat näyttäytyvät digitaalisen audion aktiivisimpana kuulijakuntana.
Digitaalisella audiolla tarkoitetaan kyseisessä tutkimuksessa seuraavia audion muotoja:
- podcastit
- nettiradio
- radio-ohjelmien tallenteet
- musiikin kuuntelu netin kautta
Digitaalinen audio EI siis tarkoita tässä kyselyssä FM-radion, äänikirjojen ja videopodcastien kuuntelua.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten kuuntelutottumuksia ja audiomedian tavoittavuutta. Siihen vastasi yhteensä 1003 16–64-vuotiasta kesäkuussa 2023. Markkinatutkimusyritys Nepa toteutti tutkimuksen, jonka tilaajina olivat Asennestudio, Bauer Media, IAB Finland, Podme, Podimo, RadioMedia, Sanoma Media Finland, Suomen Podcastmedia ja Yle.
Digitaalisella audiolla on hyvä tavoittavuus
Digitaalisen audion tavoittavuus on todella hyvä. Vastaajista 43 % sanoo viimeksi tänään kuunnelleensa jotain digitaalisen audion muotoa ja 82 % kertoi kuuntelevansa sitä viikoittain. Vain 5 % vastaajista ei kuuntele ollenkaan digitaalista audiota. Nuoremmat ovat aktiivisempia digiaudion kuluttajia: 16–29 vuotiaista 98 % kuuntelee viikoittain ja 60–64 vuotiaista hieman yli puolet, 56 %, kuuntelee digiaudiota viikoittain.
Kun digiaudion kuunteluun lisätään muut audion muodot (FM-radio, äänikirjat ja videopodcastit), audion viikkotavoittavuus kattaa miltei jokaisen vastaajan: 98 % kuuntelee viikoittain jotain audion muotoa. Suomessa siis kuunnellaan paljon!
Vastaajista ne, jotka kuuntelevat digiaudiota, kuuntelevat sitä keskimäärin 8,5 tuntia viikossa. Musiikin kuuntelu nousee digiaudion muodoista kuunnelluimmaksi, se kattaa lähes puolet kuuntelusta. Kun musiikin kuuntelua ei lasketa mukaan, digiaudiota (nettiradio, radio-ohjelmien tallenteet ja podcastit) kuunnellaan keskimäärin 4,5 tuntia viikossa.
Jos taas digiaudioon lisätään myös FM-radio, äänikirjat ja videopodcastit, keskimääräinen kuunteluaika on jopa 16 tuntia viikossa.
Podcasteja kuunnellaan puhelimella ja liikkeessä ollessa
Digiaudiota kuunnellaan yleensä jonkin aktiviteetin ohessa. Suosituimmat tekemiset ovat matkustus autolla tai julkisissa, kotitöiden tekeminen ja kävely tai pyöräily. Nettiradion osalta suosituksi tavaksi nousee myös töiden ja opiskelun aikana kuuntelu. Yllättävän moni myös syventyy pelkkään kuunteluun: 22 % musiikin, 20 % podcastien ja tallenteiden, ja 12 % nettiradion kuuntelijoista sanovat keskittyvänsä vain kuunteluun.
Digiaudion tuottajille ja ohjelmistokehittäjille on mielenkiintoista tietoa, miltä laitteilta digitaalista audiota kuunnellaan. Ylivoimaisesti yleisimmin käytetty laite digiaudion kuunteluun on tottakai älypuhelin. Sitä käyttää 76 % vastaajista. Toiseksi yleisin laite kuunteluun on tietokone (30 %) ja kolmanneksi auton viihdejärjestelmä (18 %). Tämän jälkeen on vastattu vielä tabletti, älytelevisio, pelikonsoli, internet-radiolaite ja Chromecast. Kuunteluvälineistä auto saattaa nousta tulevaisuudessa korkeammillekin prosenteille autokannan modernisoituessa.
Tutkimuksen vastaajista ne, jotka kuuntelevat podcasteja tai radio-ohjelmien tallenteita, kuuntelevat keskimäärin 3,6 jaksoa viikossa. Keskiarvo muodostuu kuitenkin siitä, että neljännes kuuntelijoista (24 %) kuuntelee jopa viisi tai enemmän jaksoa viikossa, kun taas suurin osa vain muutaman jakson: 24 % kuuntelee yhden jakson ja 22 % kaksi jaksoa viikossa.
Suosituimmat aiheet podcasteissa ja tallenteissa ovat: viihde ja hupi, rikos ja jännitys, musiikkia käsittelevät aiheet, sekä uutiset ja ajankohtaisasiat. Tärkeimmät syyt digitaalisen audion kuunteluun ovatkin vastaajien mukaan rentoutuminen, viihtyminen ja ajankuluksi kuuntelu. Tapa löytää kuunneltavaa liittyy niin ikään viihtymiseen ja ajankuluun, sillä sosiaalinen media on vastaajien mukaan yleisin tapa löytää uusia podcasteja ja radio-ohjelmien tallenteita. Tallenteita on siis tuottajien näkökulmasta tärkeää jakaa myös someen, eikä pelkästään omaan audiopalveluun. Podcasteista ei ainakaan vielä olla valmiita maksamaan kuukausimaksua samalla tavalla kuin äänikirjoista: vastaajista 7 % maksaa podcastien kuuntelusta, kun taas 33 % vastaajista ei ole valmiita maksamaan niiden kuuntelusta.
Raportin pääsee lataamaan itselleen mm. IAB Finlandin sivuilta
Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Näin suomalaiset lukivat ääni- ja sähkökirjoja
Suuret äänikirjapalvelut käyttävät nyt myös koneääniä
Äänisisältöjen suosio aikakausmedioissa
