Mies tietokoneruudun edessä headset päässä.

Mikä on digioppikirja ja mitä etuja se tuo?

Digioppikirja on enemmän kuin pdf-muotoon tehty painetun version kopio. Niihin on mahdollista luoda kokonaan uusi elämyksellisempi ulottuvuus erilaisten rikasteiden avulla. Digioppikirjat kasvattavat siten oppilaan uteliaisuutta ja tukevat monipuolisia oppimismenetelmiä.

Sähköisessä muodossa olevista kirjoista käytetään monia nimikkeitä. Sähkökirja tai sähköinen kirja on yleinen yhdistävä nimitys. E-kirjoista puhutaan, kun tarkoitetaan lukuaikapalveluiden tarjoamia tai ladattavissa olevia luettavia kirjoja. Oppikirjakustantamot taas puhuvat digikirjoista tai digioppikirjoista, kun tarkoitetaan moniulotteisempia kuin pelkästään näytöltä luettavia kirjoja.

Lukija saa digioppikirjasta enemmän irti

Digikirjat ovat sisällöltään samaa kuin painetut kirjat. Digioppikirjojen avulla päästään kuitenkin syvemmälle opiskeltavaan aiheeseen ja erilaisten rikasteiden avulla voidaan jopa tavoitella laajempaa osaamista.

Digikirjojen rikasteet voivat olla:

  • videot, demonstraatiot, animaatiot
  • interaktiiviset kuvat ja kartat
  • äänitiedostot
  • taustoittavat ja syventävät artikkelit ja lisätiedot
  • integroidut sanakirjat
  • interaktiiviset tehtävät, testit ja itsearvioinnit
  • korostuksien ja muistiinpanojen tekeminen suoraan kirjaan
  • hakuominaisuus

Digioppikirja tuo etuja oppimiseen

Itsenäinen opiskelu helpottuu digioppikirjojen interaktiivisuuden ansiosta. Digikirjojen harjoitustehtävillä, testeillä ja itsearvioinneilla opiskelija saa heti palautetta, mitä asioita olisi syytä kerrata. Lisäksi esseetehtävät voidaan kirjoittaa suoraan digikirjaan, jolloin erillisiä tiedostoja ei tarvita. Opettajan on helpompi seurata opiskelijan edistymistä tehtävien ja osaamisen suhteen.

Vieraiden kielten opiskeluun digikirjat ja niihin lisätyt äänitallenteet ja videot tuovat arvokasta lisäsisältöä. Videoilta voidaan opiskella vieraiden kielten lausumista: kuunnella autenttista puhetta ja katsoa samalla suun liikkeitä.

Tiedon hakeminen on digitaalisesta tekstistä nopeampaa kuin painetusta kirjasta etsiminen. Hakuominaisuus on hyvä, sillä digikirjoista puuttuu usein sivunumerot. Kirjan sivut skaalautuvat eri tavalla aina käytetyn näyttökoon perusteella. Lisäksi painetuissa kirjoissa on lähes aina tyhjiä sivuja, jotka puuttuvat kokonaan digikirjoista. Sivunumerot siis puuttuvat digikirjoista, sillä ne eivät täsmäisi painettuun kirjaan.

Digikirjojen myynti on kasvavaa

Digioppikirjoihin ostetaan lisenssi, jolla saadaan oikeus käyttää kirjaa tietyn ajan, esimerkiksi 6kk tai 2v. Kouluille on omat oppilaitoslisenssit. Digikirjoihin saadaan omat käyttäjätunnukset, jolloin niitä voi käyttää vain yksi henkilö yhdeltä laitteelta.

Jälleenmyyntiarvoa digikirjoilla ei ole. Käytetyn kirjan kierrättäminen tai myyminen eteenpäin ei onnistu samaan tapaan kuin painetun kirja. Toisaalta oppikirjojen painokset uudistuvat tasaisin väliajoin, jolloin painetunkaan oppikirjan elämänkaari ei ole montaa vuotta. Kustantamoille digikirjan päivittäminen on helpompaa ja edullisempaa kuin painetun kirjan päivittäminen.

Alla olevasta viivakaaviosta näkee, miten sähkökirjojen myynnistä huomattavasti isompi osa on oppikirjamateriaalia kuin yleistä kirjallisuutta. Molemmissa on kuitenkin sama kasvava trendi. Yleinen kirjallisuus sisältää kaunokirjat, lasten- ja nuortenkirjat sekä tietokirjat. Pylväskaaviosta taas näkee oppikirjamateriaalin jakaantumisen. Lukio on näistä selkeästi suurin sähkökirjojen käyttäjäkunta.

Viivakaavio sähkökirjojen myynnistä vuosilta 2017-2020. Sähköiisiä oppimateriaalija myydään huomattavasti enemmän kuin sähköistä yleistä kirjallisuutta.
Pylväskaavio sähköisten oppimateriaalien myynnistä. Lukio on ylivoimaisesti suurin, jonka jälkeen tulee järjestyksessä alakoulut, yläkoulu ja muu toinen aste.

Lähteet: Suomen Kustannusyhdistys Sähkökirjojen myynti. Vuoden 2020 tilastoihin sisältyvät kaikki sähköisessä muodossa myydyt kirjat, ei pelkästään interaktiiviset digioppikirjat. 

Koneäänen hyödyntäminen oppimateriaaleissa

Digioppikirja on lähes aina mahdollista kuunnella. Luonnollinen ja miellyttävän kuuloinen koneääni on erinomainen vaihtoehto lukemaan oppikirjamateriaaleja. Se on nopeampaa ja edullisempaa kuin ääninäyttelijän käyttäminen, jonka lisäksi ääni on sopivan neutraali. Koneäänellä tehtyjä sisältöjä on lisäksi huomattavasti helpompi korjata kirjan uusiin painoksiin.

a.i.mater oli äänisisältöjen osalta mukana toteuttamassa Editalle uutta sosiaali- ja terveysalan ammattiopintojen digikirjaa. Ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa käsittelevään digioppikirjaan lisättiin koneääni Ilonan lukemana kaikki sisällöt. Tekstilukujen lisäksi kirjassa olevat tehtävät, syventävää tietoa tarjoavat infot, kuvat, kaaviot ja taulukot, ovat kaikki mahdollista kuunnella Ilonan lukemana.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Kaksi henkilöä istuvat sohvalla läppärit sylissä. Kasvot on rajattu pois kuvasta.
9.9.2024
Digipalvelulaki ja esteettömyysdirektiivi laajenevat kesäkuussa 2025. Artikkelissa kerrotaan, keitä laki koskee myös jatkossa ja mitä saavutettavuusvaatimukset käytännössä ovat. Erityishuomiota kiinnitetään sähkö- ja äänikirjoihin.
Nainen istuu ulkona maalaustelineen kanssa ja katsoo juuri väripalettia kädessään. Taustalla on abstrakti maalaus. Valo tulee naisen takaa, joten hänen hiukset korostuvat muuten tummasta kuvasta. Naisella on kuulokkeet korvilla.
13.6.2024
Käsittelyssä kielimuurien häviäminen, henkilökohtaisemmat ääniassistentit, älykodit, äänikloonit, tekoälyllä tuotettava musiikki, median kulutus, terveyssovellukset, asiakaspalvelu, biometrinen tunnistautuminen ja smart city -ajatus.
Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon
Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa voidaan kuluttaa monin eri tavoin: tämä monimuotoisuus tulisi huomioida myös sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.