Keväällä 2021 perusopetuksen päättäneet saivat aloittaa syksyllä 2021 maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Tämä tarkoittaa muun muassa maksuttomia oppimateriaaleja. Esimerkiksi Turussa lukiolaiset saivat kannettavat tietokoneet, kuulokemikrofonit ja lisenssit digikirjoihin.
Kannettavat tietokoneet ja digikirjat ovat lukioissa jo tuttua, sillä kaikki ylioppilaskirjoitukset ja koeviikkojen kokeet on jo muutaman vuoden ajan tehty sähköisesti. Tässä artikkelissa käsittelemme oppimisen muutosta, jonka äänikirjat ja digikirjat mahdollistavat lukiolaisille.
Äänikirjat tuovat oppimiseen uusia ulottuvuuksia
Digikirjojen etu painettuihin oppikirjoihin verrattuna on niiden tuoma monipuolisuus ja erilaiset rikasteet. Digikirjoissa oppilas pääsee hyödyntämään äänikirjamahdollisuutta, videoita, simulaatioita ja hakutoimintoa sekä paljon muuta. Digikirjojen avulla myös opettajat pystyvät helpommin seuraamaan oppilaan etenemistä.
Digikirjoja ei tarvitse kerätä oppilailta pois, vaan niissä on tietyn ajan voimassa oleva lisenssi. Tällöin ei synny painettujen kirjojen keräys- ja säilytysongelmaa. Sähköiset kirjat eivät myöskään nuhjaannu tai kulu, joten oppilas voi tehdä niihin rauhassa muistiinpanoja.
Digikirjojen kuunteluominaisuus antaa oppilaille mahdollisuuden päättää itse, haluavatko he kuunnella vai lukea tekstin. Äidinkielen kaunokirjallisissa teksteissä ja reaaliaineiden tietoteksteissä kuuntelumahdollisuus on loistava. Kirjoitetun tekstin tukena toimiva kuuntelu tarjoaa tauon näyttöpäätteeseen tuijottamisesta ja tilaisuuden keskittyä tekstiin eri tavalla
Lukiolaisten osalta äänikirjamahdollisuus mullistaa varsinkin kokeisiin lukemista. Eikö olisi hienoa käydä ottamassa happea päiväkävelyllä samalla kun luet ylioppilaskirjoituksiin? Tai käyttää bussimatkan treeneihin kuuntelemalla pari lukua historian kirjaa.
Digikirjat tukevat multimodaalista oppimista eli kaikille suunniteltua ja saavutettavaa oppimista. Tämä ottaa huomioon eri tavat opiskella tuottamalla sisältöä eri muodoissa. Esimerkiksi kuuntelemisen kautta tiedon omaksuville oppijoille paras tapa voi olla opettajan opetuksen tai äänikirjan kuunteleminen.
Digikirjoissa teksti ja kuvat tukevat vahvasti ääntä. Jos lukeminen tuottaa vaikeuksia, kirjoitetun tekstin lukeminen samalla itse kuunnellen on hyvä lisä tekstin sisäistämisessä.
Digikirjat sujuvoittavat etäopetusta ja kehittävät monilukutaitoa
Koulut joutuivat keväällä 2020 todella lyhyellä varoitusajalla etäopetukseen. Lukiolaisten osalta tilannetta helpotti hieman oppilailta jo valmiiksi löytyneet tietokoneet ja digikirjat. Sähköiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt ovatkin nyt päässeet näyttämään hyötynsä oppilaiden etäopetuksessa ja monilukutaidon kehittämisessä.
Lukioiden uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) tavoitteena ovat muun muassa laaja-alainen osaaminen sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Näitä digikirjat tukevat hyvin.
Digikirjojen hyödyt oppimiseen:
- Kirjojen kuuntelumahdollisuus
- Aiheeseen liittyvät videot ja animaatiot
- Hyperlinkit aiheita käsitteleviin artikkeleihin
- Mahdollisuus tehdä suoraan kirjaan muistiinpanoja, ilman kirjan kunnon kärsimistä
- Tehtävien tekeminen digikirjaan ja niistä saman tien palautteen saaminen
- Oman oppimisen reflektoinnin harjoittelu itsearviointityökalujen avulla
- Opettajilla käytössä digikokeet, jotka oppilaat voivat tehdä jopa kotoaan
- Opettajat voivat seurata etenemisen analytiikkaa, antaa palautetta ja arvioida tehtäviä
Digikirjat toimivat tietokoneen lisäksi tableteilla ja joissain määrin puhelimilla. Lukiokirjojen ääniversioita saa kuitenkin kuunneltua kätevästi puhelimilla lukuaikasovelluksien (tunnetummin äänikirjapalveluiden) kautta. Muun muassa suosituimmilla sovelluksilla BookBeatillä ja Storytelillä löytyy lukiokirjoja, joita on mahdollista kuunnella kuin mitä tahansa äänikirjaa.
Lähde: Suomen Kustannusyhdistys, Oppimateriaalitilasto
Koneääni sopii etenkin oppikirjoihin
Milloin koneääni on samalla tasolla kuin ihminen? Oppikirjojen kohdalla päästään jo miltei samaan tasoon, kaunokirjallisuudessa tulee menemään pari vuotta ja lastenkirjoissa puheen eläytymisen takia vielä pari vuotta tähän päälle.
Ihmisääntä käytetään paljon äänioppikirjoissa, koska suomenkieliset koneäänet eivät ole vielä olleet riittävän miellyttäviä. Uusimmilla luonnollisen kuuloisilla koneäänillä päästään kuitenkin todella hyviin tuloksiin. Koneääni sopii erityisen hyvin oppimateriaaleihin: niiden tempo ja prosodia on yleensä tasaista, eivätkä ne eläydy tekstin aiheisiin samalla lailla kuin ihminen. Ääni on siten sopivan neutraali.
Koneäänen käyttämisessä oppikirjamateriaaleissa on etuja. Yhä useammat oppikirjat saadaan toteutettua saavutettavaan kuunneltavaan muotoon, sillä koneäänen käyttäminen on nopeampaa ja edullisempaa. Koneäänen käyttäminen on kustannustehokasta, sillä koneäänellä tehtävät äänikirjat saadaan ihmisen lukemiin verrattuna paljon nopeammin valmiiksi ja ilman äänitysstudion kustannuksia. Koneäänellä toteutettuja äänikirjoja pystytään lisäksi todella helposti muokkaamaan jälkeenpäinkin painosten uusiutuessa.
a.i.mater on päässyt toteuttamaan luonnollisella koneäänellä luettuja äänikirjoja muun muassa AlmaTalentille, Celialle, Editalle ja Sanoma Prolle. Ilona-koneäänestä on annettu paljon positiivista palautetta. Se todella sopii äänikirjojen lukijaksi myös kuulijoiden mielestä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Mikä on digioppikirja ja mitä etuja se tuo?
Onko äänikirjan kuunteleminen lukemista?
Kieliteknologian rooli uuden kielen oppimisessa
Oppiminen kuulon avulla – Äänisisällöt lukemisen ja oppimisen tukena
