Mies istuu laiturin nokassa auringonpaisteessa kuulokkeet päässä.

Oppimisen muutos: Äänikirjojen hyödyntäminen lukioissa

Keväällä 2021 perusopetuksen päättäneet saivat aloittaa syksyllä 2021 maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Tämä tarkoittaa muun muassa maksuttomia oppimateriaaleja. Esimerkiksi Turussa lukiolaiset saivat kannettavat tietokoneet, kuulokemikrofonit ja lisenssit digikirjoihin.

Kannettavat tietokoneet ja digikirjat ovat lukioissa jo tuttua, sillä kaikki ylioppilaskirjoitukset ja koeviikkojen kokeet on jo muutaman vuoden ajan tehty sähköisesti. Tässä artikkelissa käsittelemme oppimisen muutosta, jonka äänikirjat ja digikirjat mahdollistavat lukiolaisille.

Äänikirjat tuovat oppimiseen uusia ulottuvuuksia

Digikirjojen etu painettuihin oppikirjoihin verrattuna on niiden tuoma monipuolisuus ja erilaiset rikasteet. Digikirjoissa oppilas pääsee hyödyntämään äänikirjamahdollisuutta, videoita, simulaatioita ja hakutoimintoa sekä paljon muuta. Digikirjojen avulla myös opettajat pystyvät helpommin seuraamaan oppilaan etenemistä.

Digikirjoja ei tarvitse kerätä oppilailta pois, vaan niissä on tietyn ajan voimassa oleva lisenssi. Tällöin ei synny painettujen kirjojen keräys- ja säilytysongelmaa. Sähköiset kirjat eivät myöskään nuhjaannu tai kulu, joten oppilas voi tehdä niihin rauhassa muistiinpanoja.

Digikirjojen kuunteluominaisuus antaa oppilaille  mahdollisuuden päättää itse, haluavatko he kuunnella vai lukea tekstin. Äidinkielen kaunokirjallisissa teksteissä ja reaaliaineiden tietoteksteissä kuuntelumahdollisuus on loistava. Kirjoitetun tekstin tukena toimiva kuuntelu tarjoaa tauon näyttöpäätteeseen tuijottamisesta ja tilaisuuden keskittyä tekstiin eri tavalla

Lukiolaisten osalta äänikirjamahdollisuus mullistaa varsinkin kokeisiin lukemista. Eikö olisi hienoa käydä ottamassa happea päiväkävelyllä samalla kun luet ylioppilaskirjoituksiin? Tai käyttää bussimatkan treeneihin kuuntelemalla pari lukua historian kirjaa.

Digikirjat tukevat multimodaalista oppimista eli kaikille suunniteltua ja saavutettavaa oppimista. Tämä ottaa huomioon eri tavat opiskella tuottamalla sisältöä eri muodoissa. Esimerkiksi kuuntelemisen kautta tiedon omaksuville oppijoille paras tapa voi olla opettajan opetuksen tai äänikirjan kuunteleminen.

Digikirjoissa teksti ja kuvat tukevat vahvasti ääntä. Jos lukeminen tuottaa vaikeuksia, kirjoitetun tekstin lukeminen samalla itse kuunnellen on hyvä lisä tekstin sisäistämisessä.

Digikirjat sujuvoittavat etäopetusta ja kehittävät monilukutaitoa

Koulut joutuivat keväällä 2020 todella lyhyellä varoitusajalla etäopetukseen. Lukiolaisten osalta tilannetta helpotti hieman oppilailta jo valmiiksi löytyneet tietokoneet ja digikirjat. Sähköiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöt ovatkin nyt päässeet näyttämään hyötynsä oppilaiden etäopetuksessa ja monilukutaidon kehittämisessä.

Lukioiden uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) tavoitteena ovat muun muassa laaja-alainen osaaminen sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Näitä digikirjat tukevat hyvin.

Digikirjojen hyödyt oppimiseen:

  • Kirjojen kuuntelumahdollisuus
  • Aiheeseen liittyvät videot ja animaatiot
  • Hyperlinkit aiheita käsitteleviin artikkeleihin
  • Mahdollisuus tehdä suoraan kirjaan muistiinpanoja, ilman kirjan kunnon kärsimistä
  • Tehtävien tekeminen digikirjaan ja niistä saman tien palautteen saaminen
  • Oman oppimisen reflektoinnin harjoittelu itsearviointityökalujen avulla
  • Opettajilla käytössä digikokeet, jotka oppilaat voivat tehdä jopa kotoaan
  • Opettajat voivat seurata etenemisen analytiikkaa, antaa palautetta ja arvioida tehtäviä

 

Digikirjat toimivat tietokoneen lisäksi tableteilla ja joissain määrin puhelimilla. Lukiokirjojen ääniversioita saa kuitenkin kuunneltua kätevästi puhelimilla lukuaikasovelluksien (tunnetummin äänikirjapalveluiden) kautta. Muun muassa suosituimmilla sovelluksilla BookBeatillä ja Storytelillä löytyy lukiokirjoja, joita on mahdollista kuunnella kuin mitä tahansa äänikirjaa.

Pylväskaavio sähköisten oppimateriaalien myynnistä vuosilta 2019-2021, määrät ovat koko ajan kasvamassa, lukioissa eniten.

Lähde: Suomen Kustannusyhdistys, Oppimateriaalitilasto

Koneääni sopii etenkin oppikirjoihin

Milloin koneääni on samalla tasolla kuin ihminen? Oppikirjojen kohdalla päästään jo miltei samaan tasoon, kaunokirjallisuudessa tulee menemään pari vuotta ja lastenkirjoissa puheen eläytymisen takia vielä pari vuotta tähän päälle.

Ihmisääntä käytetään paljon äänioppikirjoissa, koska suomenkieliset koneäänet eivät ole vielä olleet riittävän miellyttäviä. Uusimmilla luonnollisen kuuloisilla koneäänillä päästään kuitenkin todella hyviin tuloksiin. Koneääni sopii erityisen hyvin oppimateriaaleihin: niiden tempo ja prosodia on yleensä tasaista, eivätkä ne eläydy tekstin aiheisiin samalla lailla kuin ihminen. Ääni on siten sopivan neutraali.

Koneäänen käyttämisessä oppikirjamateriaaleissa on etuja. Yhä useammat oppikirjat saadaan toteutettua saavutettavaan kuunneltavaan muotoon, sillä koneäänen käyttäminen on nopeampaa ja edullisempaa. Koneäänen käyttäminen on kustannustehokasta, sillä koneäänellä tehtävät äänikirjat saadaan ihmisen lukemiin verrattuna paljon nopeammin valmiiksi ja ilman äänitysstudion kustannuksia. Koneäänellä toteutettuja äänikirjoja pystytään lisäksi todella helposti muokkaamaan jälkeenpäinkin painosten uusiutuessa.

a.i.mater on päässyt toteuttamaan luonnollisella koneäänellä luettuja äänikirjoja muun muassa AlmaTalentille, Celialle, Editalle ja Sanoma Prolle. Ilona-koneäänestä on annettu paljon positiivista palautetta. Se todella sopii äänikirjojen lukijaksi myös kuulijoiden mielestä.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Kännykän näyttö, jossa näkyy Rakennuslehden artikkeli, joka kertoo, että Rakennuslehden artikkelit ovat nyt kuunneltavia. Kännykkää pitelee käsi ja taustalla näkyy sepeliä.
5.2.2025
Rakennuslehden kuunneltavat artikkelit ovat saaneet lukijoilta positiivisen vastaanoton ja kuuntelumäärät ovat yllättäneet toimituksessa. Referenssitarinassa kerrotaan, miten Rakennuslehti koki verkkosivulukijan käyttöönoton.
Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Kaksi henkilöä istuvat sohvalla läppärit sylissä. Kasvot on rajattu pois kuvasta.
9.9.2024
Digipalvelulaki ja esteettömyysdirektiivi laajenevat kesäkuussa 2025. Artikkelissa kerrotaan, keitä laki koskee myös jatkossa ja mitä saavutettavuusvaatimukset käytännössä ovat. Erityishuomiota kiinnitetään sähkö- ja äänikirjoihin.
Nainen istuu ulkona maalaustelineen kanssa ja katsoo juuri väripalettia kädessään. Taustalla on abstrakti maalaus. Valo tulee naisen takaa, joten hänen hiukset korostuvat muuten tummasta kuvasta. Naisella on kuulokkeet korvilla.
13.6.2024
Käsittelyssä kielimuurien häviäminen, henkilökohtaisemmat ääniassistentit, älykodit, äänikloonit, tekoälyllä tuotettava musiikki, median kulutus, terveyssovellukset, asiakaspalvelu, biometrinen tunnistautuminen ja smart city -ajatus.
Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon