Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämässä Suomi lukee 2023 -tutkimuksessa (julkaistu 12.4.2023) selvitettiin jälleen suomalaisten lukuharrastusta. Uusimmassa tutkimuksessa syvennyttiin aiempaa tarkemmin sähkö- ja äänikirjojen kuluttamiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan tutkimuksen osalta sähkö- ja äänikirjojen kulutusta ja verrataan niitä Suomen Kustannusyhdistyksen kokoamiin myyntitilastoihin.
Artikkelissa esiintyville termeillä tarkoitetaan seuraavaa:
Äänikirja on kirja, joka koostuu pääosin kuunneltavasta sisällöstä.
Sähkökirja on luettava digitaalinen kirja, joka koostuu pääosin teksti- ja kuvasisällöistä. Sähkökirjassa saattaa olla myös kuuntelumahdollisuus koko kirjaan tai osiin sen sisällöstä.
Lukuaikapalvelu on kuukausimaksullinen suoratoistopalvelu, kuten Storytel, BookBeat, Nextory, josta pääsee lukemaan ääni- ja sähkökirjoja.
Suomi lukee 2023 -tutkimuksen tuloksia
Suomi lukee -tutkimuksen kohteena olivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset ja heidän arvionsa omasta kirjallisuuden ostamisestaan ja lukemisestaan. Vastaajia oli yhteensä 1696 henkilöä.
Viimeisen vuoden aikana 21 % suomalaisista oli maksanut kuukausimaksua lukuaikapalvelun käytöstä. Lukuaikapalvelujen käyttö on suositumpaa naisilla: 27 % naisista ja 15 % miehistä tilaa lukuaikapalvelua. Lukuaikapalveluista maksavat kuluttavat niiden sisältöjä aktiivisesti: 41 % on lukenut tai kuunnellut niistä vähintään yhdeksän kirjaa viimeisen vuoden aikana. Muualta kuin lukuaikapalveluista, esimerkiksi kirjakauppojen verkkosivuilta, oli ostanut ääni- tai sähkökirjoja 11 % vastaajista.
Lukuaikapalveluiden käyttö oli hieman vähentynyt 15–29-vuotiaiden ryhmässä verrattuna edelliseen tutkimukseen, joka toteutettiin vuonna 2020. Sen sijaan 30–79-vuotiaat olivat hieman lisänneet lukuaikapalveluiden käyttöä. Sukupuolta ja ikää lukuun ottamatta, muut demografiset tekijät ovat hyvin tasaiset: koulutustausta, elämäntilanne ja asuinpaikka eivät juurikaan vaikuta lukuaikapalvelusta maksamiseen.
Lukuaikapalveluiden käyttäjistä 36 % vastasi viimeisen vuoden aikana kuunnelleensa tai lukeneensa myös muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä kirjoja. Viimeisin kirja on kuitenkin useimmiten ollut suomen- tai ruotsinkielinen: 89 % kuunteli viimeisimmän äänikirjansa suomen- tai ruotsinkielisenä ja 78 % luki viimeisimmän sähkökirjansa suomen- tai ruotsinkielisenä.
Top 3 syyt valita äänikirja:
- 44 % Henkilö oli tilanteessa, jossa ei voinut lukea tekstiä
- 39 % Henkilö halusi välillä kuunnella lukemisen sijaan
- 30 % Henkilö on maksanut kuukausimaksullisesta palvelusta
Top 3 syyt valita sähkökirja:
- 33 % Sähkökirjan sai nopeammin kuin painetun kirjan
- 23 % Henkilö on maksanut kuukausimaksullisesta palvelusta
- 22 % Sähkökirja oli halvempi
Top 3 tärkeimmät valintaperusteet viimeksi lukuaikapalvelusta kuunnellulle äänikirjalle:
- Halusi kuunnella jonkin kirjan
- Seuraa tietyn aihepiirin kirjoja
- Kuuli tuttavalta kiinnostavasta kirjasta
Top 3 tärkeimmät valintaperusteet viimeksi lukuaikapalvelusta luetulle sähkökirjalle:
- Halusi lukea jonkin kirjan
- Seuraa tietyn aihepiirin kirjoja
- Halusi tietyn kirjailijan teoksen
Top 3 genre, jonka viimeksi kuunnellut äänikirjana lukuaikapalvelusta:
- 44 % kaunokirja
- 27 % tietokirja
- 24 % viihdekirja
Top 3 genre, jonka viimeksi lukenut sähkökirjana lukuaikapalvelusta:
- 43 % tietokirja
- 26 % kaunokirja
- 18 % viihdekirja
Top 3 kuunnelluimmat lajityypit äänikirjoissa:
- Kotimainen kaunokirjallisuus
- Suomennettu kaunokirjallisuus
- Salapoliisikirjat, dekkarit
Top 3 luetuimmat lajityypit sähkökirjoissa:
- Kirjallisuus, kielitiede, sanakirjat
- Suomennettu kaunokirjallisuus
- Luonnontieteet, matematiikka, lääketiede
Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastot
Ääni- ja sähkökirjojen myyntejä keskenään verratessa huomaa, miten äänikirjat hallitsevat: äänikirjojen myynti oli yhteensä 38 916 000 € ja sähkökirjojen 6 618 000 €. Sekä ääni- että sähkökirjojen genreistä kaunokirjallisuus (käännetty + kotimainen) on ykkönen: äänikirjoissa yhteensä 22 946 000 € ja sähkökirjoissa 3 744 000 €. Tietokirjallisuus tulee toisena: äänikirjoissa yhteensä 10 327 000 € ja sähkökirjoissa 2 238 000 €. Tässä taulukossa ääni- ja sähkökirjojen myynnin tarkempi jakauma:
Taulukkojen lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilasto, äänikirjojen myynti & sähkökirjojen myynti
Alla olevat kustannusyhdistyksen tietoihin perustuvat ääni- ja sähkökirjojen myyntitilastot ovat jaoteltu aikaperusteiseen, kappaleperusteiseen ja käyttäjämäärähinnoitteluun. Aikaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan, että asiakas on ostanut tietyn määrän aikaa kirjan kuunteluun tai lukemiseen; esimerkiksi maksanut kuukausimaksun lukuaikapalvelusta. Kappaleperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan, että asiakas on ostanut käyttöoikeuden yksittäiseen kirjaan; esimerkiksi ladattavan tiedoston kirjakaupan verkkosivuilta. Käyttäjämäärähinnoittelulla taas tarkoitetaan, että asiakas on ostanut ryhmälisenssin yksittäiseen teokseen. Ryhmälisenssejä ostavat muun muassa kirjastot ja yritykset. Digitaaliset oppimateriaalit eivät kuitenkaan ole mukana oheisissa taulukoissa ja luvuissa, sillä ne raportoidaan erikseen.
Äänikirjoissa aikaperusteinen hinnoittelu on ylivoimaisesti ostetuin kuluttamisen muoto: kaikki genret yhteenlaskettuna 37 472 000 €. Kappaleperusteisessa hinnoittelussa äänikirjojen myynti on yhteensä 15 204 000 € ja käyttäjämääräisessä hinnoittelussa 216 000 €.
Äänikirjoja ostetaan siis ryhmälisensseinä melko vähän. Lasten- ja nuorten äänikirjoihin näitä on ostettu eniten, 94 000 € edestä. Sähkökirjoissa taas tietokirjallisuuteen on ostettu isoin määrä ryhmälisenssejä: 565 000 € edestä.
Sähkökirjojen kuluttamisessa aikaperusteinen hinnoittelu on äänikirjojen tapaan kulutetuin muoto: kaikki genret yhteenlaskettuna 4 108 000 €. Kappaleperusteisessa hinnoittelussa sähkökirjojen myynti on yhteensä 1 901 000 € ja käyttäjämääräisessä hinnoittelussa 609 000 €.
