Äänikirjat on alun perin luotu erityisesti heille, joilla ei ole mahdollista lukea painettua perinteistä kirjaa, kuten näkövammaisille. Äänikirjat ovat kuitenkin valtavirtaistuneet äänikirjapalvelujen ansiosta, nostaen suosiotaan erityisesti viime vuosien aikana. Suosio kasvoi entisestään keväällä 2020 koronarajoitusten alkaessa.
Suosituimmista lukuaikapalveluista, kuten Storytelistä, BookBeatistä, Nextorystä ja Elisa Kirjasta löytyy sekä ääni- että e-kirjoja. Lukuaikapalveluita kutsutaan kuitenkin yleisesti myös äänikirjapalveluiksi, sillä äänikirjat ovat niissä huomattavasti kulutetumpi muoto kuin e-kirjat. E-kirjoilla tarkoitetaan tekstimuodossa olevia teoksia, kun taas äänikirjat ovat nimensä mukaisesti kuunneltavassa muodossa.
Lukuaikapalvelut äänikirjojen suosion takana
Suomen suosituimpana lukuaikapalveluna itseään markkinoi Bonnierin omistama BookBeat, kun taas Storytel markkinoi itseään Pohjoismaiden suurimpana lukuaikapalveluna. Lukuaikapalvelut ovatkin mielenkiintoisesti juuri pohjoismainen ilmiö. Storytel, BookBeat ja Nextory ovat niin ikään kaikki Ruotsista lähtöisin. Suomessa Storytel ja BookBeat ovat aloittaneet vuonna 2016, Nextory 2018 ja Elisa Kirja jo vuonna 2010.
Lukuaikapalvelut ovat kolminkertaistaneet käyttäjämääränsä vuodesta 2018 vuoteen 2020. Vuonna 2018 niiden käytöstä oli maksanut 6 % ja vuonna 2020 17 % viiteryhmästä. Suurin osa lukupalveluita käyttävistä nimenomaan kuuntelevat äänikirjoja kuin lukevat palvelussa olevia e-kirjoja. Lukuaikapalveluita käyttivät myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole ostaneet painettuja kirjoja. Tiedot käyvät ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämästä Suomi lukee 2021 -tutkimuksesta.
Podcastien kuuntelu on ainakin toistaiseksi yleisempää kuin äänikirjojen kuuntelu. Alla olevista pylväskaavioista näkyy, miten podcastien suosio on pysynyt melko samana vuonna 2019 ja 2020, kun taas äänikirjojen kuuntelussa on tapahtunut selvää kasvua. Eroa saattaa selittää muun muassa se, että podcastit ovat sopivan lyhyitä, jolloin niiden kuuntelukynnys saattaa olla matalampi kuin pitkän äänikirjan.
Vuoden 2020 äänikirjojen suosiossa näkyy poikkeuksellinen koronavuosi. Suomi lukee -tutkimuksen vastaajista 30% koki lisänneensä kirjojen lukemista koronakriisin aikana. Tähän lasketaan myös äänikirjat. Kuluvan ja tulevien vuosien lukemat tulevat olemaan mielenkiintoista seurattavaa trendin suuntautumisen osalta.
Äänikirjojen julkaisumäärät ovat vielä kaukana painettujen kirjojen julkaisumäärästä
- Painetut kirjat 3082 kpl
- E-kirjat 2330 kpl
- Äänikirjat 1766 kpl
Kirjat saavat erilaisten formaattien muodossa uudenlaista näkyvyyttä ja tavoittavat siten uutta käyttäjäkuntaa. Tarinat ovat entistä useamman saavutettavissa. Äänikirjat eivät missään tapauksessa sulje painettua kirjaa pois ja tuskin tulevat tulevaisuudessakaan syrjäyttämään painettuja kirjoja.
Alla olevista viivakaavioista näkyy Suomen Kustannusyhdistyksen tiedot sekä äänikirjojen uusien nimekkeiden julkaisumäärästä että äänikirjojen myynnistä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
Tilastokeskus, Suomen Kustannusyhdistys: Äänikirjojen julkaiseminen ja myynti
a.i.materin kieliteknologian työkalut sopivat äänikirjojen ja podcastien tuottamiseen
a.i.materin kehittämät Erin ja Ilona sopivat erittäin hyvin äänikirjojen tuottamiseen. Erinin avulla äänikirjan lukijahenkilölle saadaan tehtyä lausumisohjeet huomattavalla ajansäästöllä. Yleensä kustannustoimittaja on se, joka käy koko teoksen sivu sivulta läpi etsiäkseen kaikki vierasperäiset sanat. Tämä vie useita tunteja.
Manuaalisen työn sijaan tekoälypohjainen prosessointityökalu Erin etsii automaattisesti teoksen vierasperäiset sanat vain minuuteissa. Vierasperäisistä sanoista voidaan edelleen jatkojalostaa lausumisohjeet, joita käytetään äänikirjan nauhoituksissa. Äänikirjan kuuntelija saa hyvän kuulijakokemuksen, kun sanat lausutaan oikein eikä lukijan itse arvailemalla tavalla.
Kun äänikirja halutaan tehdä kustannustehokkaammin ja nopeammin, koneäänen käyttö ihmislukijan sijaan on hyvä vaihtoehto. Koneääni-Ilona on suomenkielinen ja erittäin luonnollisen kuuloinen. Ilona kuulostaa hyvinkin ihmismäiseltä, sillä se osaa tauottaa ja painottaa puhettaan.
Koneääni sopii varsinkin tietokirjoihin ja oppimateriaaleihin, sillä niissä sisällön lukemiseen ei tarvitse eläytyä, kuten kaunokirjallisuudessa sekä lasten- ja nuortenkirjoissa. Oppikirjojen painokset saattavat myös päivittyä nopeallakin tahdilla. Tällöin uudistetut kohdat on helpompi päivittää koneäänellä kuin kutsumalla ihmislukijan takaisin studioon nauhoittamaan päivitykset.
a.i.materilla on kokemusta oppikirjan toteuttamisesta Editalle Ilonan lukemana.
Perinteisiin lehtisisältöihin saadaan tuotua uutta lisäarvoa äänisisällöillä. a.i.materin asiakas Suomen Kuvalehti tekee viikoittaista omaa podcast-sarjaa omista painetun ja digilehden artikkeleistaan. Kuka tahansa voi kuunnella artikkeleita muun muassa Spotifysta (löydät kanavan täältä). Artikkeleiden lukuun käytetään Ilonaa. Referenssitarinamme ja tutustuminen artikkelin muuttamisesta kuunneltavaan muotoon: Ilona-koneääni lukee Suomen Kuvalehden artikkeita
