Kasa kirjoja aurinkoisella puuterassilla. Kirjojen päällä puhelin ja lasillinen mehua.

Onko äänikirjan kuunteleminen lukemista?

Varsinkin pienillä lapsilla tarinoihin uppoutuminen tapahtuu nimenomaan kuuntelemalla. Äänikirjojen suosion kasvun myötä törmää yhä useammin pohdintoihin, lasketaanko äänikirjan kuunteleminen lukemiseksi. Tätäkin tekstiä lähdettiin kirjoittamaan Opetushallituksen Kuuntelen siis luen -webinaarin innoittamana.

Tiettyyn lukemisen tapaan voi kasvaa tai harjaantua, joten jokaista uutta lukutapaa täytyy opetella erikseen. Tähän vaaditaan lukijalta tekstin vastaanottamista, ymmärtämistä ja tulkitsemista. Tällöin lukemisellakin tarkoitetaan tiettyä syvempää toimintoa. Myös äänikirjan kuunteleminen on siis lukemista.

Äänikirjojen hyödyt

Äänikirja tarjoaa usein mahdollisuuden valita itse, missä muodossa haluaa ottaa tiedon vastaan. Varsinkin itselle vaikeampien kirjojen ja tekstien sisäistäminen voi onnistua paremmin kuunneltavassa formaatissa. Vaikea tekstisisältö saattaakin olla äänikirjana kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa. Tämä lisää lukumotivaatiota ja madaltaa kynnystä myös hankalampiin kirjoihin.

Äänikirja lisää tasavertaisuutta ja tuo rentoutta ja helpotusta lukemiseen. Esimerkiksi lukemisen harjaantumattomuuden, lukumotivaation puutteen, lukivaikeuksien, heikon kielitaidon tai näkökyvyn heikkouksien kanssa kamppailevat hyötyvät siten äänikirjaformaatista .

Pitkään tarinaan uppoutumisella, joka osalle lukijoista saattaa olla äänikirjan avulla helpompaa, on mm. seuraavanlaisia hyötyjä:

  • Rauhoittaa mieltä ja lievittää stressiä, voi auttaa nukahtamaan helpommin
  • Ruokkii mielikuvitusta ja laittaa ajatukset liikkeelle
  • Innostaa lukemisen maailmaan
  • Kasvattaa kognitiivisia taitoja, kuten havaitsemista, tunnistamista, tarkkaavaisuutta, ajattelua, muistamista, päättelyä, oppimista, keskittymistä, ongelmanratkaisua sekä puhutun ja luetun kielen tuottamista ja ymmärtämistä

Monenlaista lukemista

Vaikka äänikirjaa saatetaan pitää helppona vaihtoehtona fyysiselle kirjalle, siihen keskittyminen, asioiden muistaminen ja vireystilan ylläpito saattavat olla jopa vaikeampaa kuin fyysisen tekstin lukeminen.

Kaikki lukeminen, oli se sitten tekstin lukemista tai kuuntelua, vaatii omanlaista vireyttä, sillä muuten sisältö menee ohi. Kaikilla on omat hyvät keinot oikeanlaiseen keskittymiseen. Esimerkiksi äänikirjan kuunteleminen vaatii omaa keskittymistä, johon liikkuminen voi auttaa. Osa ihmisistä jopa sisäistää tekstin paremmin liikkeellä ollessaan.

Kynnyksenä fyysiseen kirjaan tarttumisessa saattaa olla ajanpuute, kun taas äänikirjaa on mahdollista kuunnella myös työmatkoilla, kävelylenkillä, siivotessa, ruokaa laittaessa ja niin edelleen. Kuuntelu on myös tarvittaessa mahdollista nopeutetulla lukunopeudella. Tärkeintä lukemisessa on se, että ymmärtää kirjassa käsitellyn asian, saa siitä uusia ajatuksia ja ehkä oppiikin jotain, ei se, millä tavalla sait sisäistettyä kirjan pointin.

Äänikirjat osana koulujen monilukutaidon opetusta

Äänikirjat liittyvät monilukutaitoon, joka on oleellinen osa nykymaailmaa ja perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita. Monilukutaito tarkoittaa erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Taitoja, joita täytyy harjoitella. Äänikirjan kuuntelu vaatii opettelua, aivan kuten painetun tekstinkin lukemaan oppiminen.

Äänikirjojen avulla koululaiset oppivat keskittynyttä kuuntelua ja lukemista eri tilanteissa. Varsinkin koululaisilla äänikirjat kasvattavat kiinnostusta kirjoihin. Ne helpottavat tarttumaan vaikeampiin kirjoihin ja siten kasvattavat konkreettisesti esimerkiksi sanavarastoa.

Kuunteleminen mahdollistaa myös yhteiset lukukokemukset, jolloin kirjan sisällöstä saadaan keskustelujen kautta vielä enemmän irti. Mitä useammalla eri kielellä äänikirja on tarjolla, sitä paremmin monikielisissä kouluissa ja kodeissa pystytään jakamaan sama lukukokemus. Kaikki saavat tasavertaisen osallisuuden kokemuksen.

Toteutimme Alma Talentille huhtikuussa 2022 viisiosaisen juridiikkakirjasarjan äänikirjoiksi koneääni-Ilonan lukemana.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

Lähikuva kädestä, joka on tietokoneen hiiren päällä. Taustalla näppäimistä, kaksi näyttöä, läppärin kulma ja kahvimuki.
29.11.2023
Turun yliopiston tutkimusryhmä TurkuNLP on avannut sivuston, jonka kautta sinäkin voit osallistua suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehitykseen. Artikkelissa avataan enemmän kielimallien kehityksen taustoja.
Nainen makoilee sängyllä kuulokkeet päässä, katselee vieressä olevaa kulhollista hedelmiä.
29.9.2023
Käydään läpi digiaudiotutkimusta, jossa syvennytään suomalaisten kuuntelutottumuksiin. Vastauksissa näkyy, miten digiaudion kuuntelusta on tullut valtavirtaa.
Nainen istuu kesällä puutarhassa taidemaalaustarvikkeiden kanssa. Päässä on kuulokkeet.
14.9.2023
Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa näyttelijöiden ja käsikirjoittajien lakossa on kysymys myös tekoälyn käytöstä. Huolenaiheet koskevat muun muassa työpaikkoja ja taiteellista luovuutta.
Mies istuu selkä kuvaajaa päin laiturilla korituolissa kuulokkeet päässä. Vieressä on pino kirjoja ja niiden päällä älypuhelin , josta lähtee piuha kuulokkeisiin.
8.8.2023
Alkuvuodesta Apple Books ja kesäkuussa Storytel ilmoittivat ottavansa äänikirjapalveluihinsa koneäänet osaksi äänikirjalukijavaihtoehtojaan. Storytel laajentaa tätä vaihtoehtoa Voice Switcher -ominaisuudella, joka mahdollistaa kuulijan vaihtaa lukijaääntä.
Selko Digitalin logo, jossa silmä ja teksti Selko Digital.
19.6.2023
Saavutettavuuteen erikoistunut yhteistyökumppanimme Selko Digital avaa vieraskynäblogissa koneäänien ja puheentunnistuksen vaikutusta digimaailman yhdenvertaisuuteen.
Keskellä lukee toukokuun ääniuutiset. Taustalla kuva kuulokkeista kirjapinon päällä, kuulokkeiden vieressä on juomalasi, jossa sitruunaviipale ja kukkiva omenapuun oksa.
31.5.2023
Toukokuun ääniuutisten aiheina Google Bard, Metan uusi kielimalli, Applen uudet saavutettavuusominaisuudet, kielivähemmistöille suunnattu chatbot ja älykkäät NPC:t.