Kasa kirjoja aurinkoisella puuterassilla. Kirjojen päällä puhelin ja lasillinen mehua.

Onko äänikirjan kuunteleminen lukemista?

Varsinkin pienillä lapsilla tarinoihin uppoutuminen tapahtuu nimenomaan kuuntelemalla. Äänikirjojen suosion kasvun myötä törmää yhä useammin pohdintoihin, lasketaanko äänikirjan kuunteleminen lukemiseksi. Tätäkin tekstiä lähdettiin kirjoittamaan Opetushallituksen Kuuntelen siis luen -webinaarin innoittamana.

Tiettyyn lukemisen tapaan voi kasvaa tai harjaantua, joten jokaista uutta lukutapaa täytyy opetella erikseen. Tähän vaaditaan lukijalta tekstin vastaanottamista, ymmärtämistä ja tulkitsemista. Tällöin lukemisellakin tarkoitetaan tiettyä syvempää toimintoa. Myös äänikirjan kuunteleminen on siis lukemista.

Äänikirjojen hyödyt

Äänikirja tarjoaa usein mahdollisuuden valita itse, missä muodossa haluaa ottaa tiedon vastaan. Varsinkin itselle vaikeampien kirjojen ja tekstien sisäistäminen voi onnistua paremmin kuunneltavassa formaatissa. Vaikea tekstisisältö saattaakin olla äänikirjana kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa. Tämä lisää lukumotivaatiota ja madaltaa kynnystä myös hankalampiin kirjoihin.

Äänikirja lisää tasavertaisuutta ja tuo rentoutta ja helpotusta lukemiseen. Esimerkiksi lukemisen harjaantumattomuuden, lukumotivaation puutteen, lukivaikeuksien, heikon kielitaidon tai näkökyvyn heikkouksien kanssa kamppailevat hyötyvät siten äänikirjaformaatista .

Pitkään tarinaan uppoutumisella, joka osalle lukijoista saattaa olla äänikirjan avulla helpompaa, on mm. seuraavanlaisia hyötyjä:

  • Rauhoittaa mieltä ja lievittää stressiä, voi auttaa nukahtamaan helpommin
  • Ruokkii mielikuvitusta ja laittaa ajatukset liikkeelle
  • Innostaa lukemisen maailmaan
  • Kasvattaa kognitiivisia taitoja, kuten havaitsemista, tunnistamista, tarkkaavaisuutta, ajattelua, muistamista, päättelyä, oppimista, keskittymistä, ongelmanratkaisua sekä puhutun ja luetun kielen tuottamista ja ymmärtämistä

Monenlaista lukemista

Vaikka äänikirjaa saatetaan pitää helppona vaihtoehtona fyysiselle kirjalle, siihen keskittyminen, asioiden muistaminen ja vireystilan ylläpito saattavat olla jopa vaikeampaa kuin fyysisen tekstin lukeminen.

Kaikki lukeminen, oli se sitten tekstin lukemista tai kuuntelua, vaatii omanlaista vireyttä, sillä muuten sisältö menee ohi. Kaikilla on omat hyvät keinot oikeanlaiseen keskittymiseen. Esimerkiksi äänikirjan kuunteleminen vaatii omaa keskittymistä, johon liikkuminen voi auttaa. Osa ihmisistä jopa sisäistää tekstin paremmin liikkeellä ollessaan.

Kynnyksenä fyysiseen kirjaan tarttumisessa saattaa olla ajanpuute, kun taas äänikirjaa on mahdollista kuunnella myös työmatkoilla, kävelylenkillä, siivotessa, ruokaa laittaessa ja niin edelleen. Kuuntelu on myös tarvittaessa mahdollista nopeutetulla lukunopeudella. Tärkeintä lukemisessa on se, että ymmärtää kirjassa käsitellyn asian, saa siitä uusia ajatuksia ja ehkä oppiikin jotain, ei se, millä tavalla sait sisäistettyä kirjan pointin.

Äänikirjat osana koulujen monilukutaidon opetusta

Äänikirjat liittyvät monilukutaitoon, joka on oleellinen osa nykymaailmaa ja perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita. Monilukutaito tarkoittaa erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Taitoja, joita täytyy harjoitella. Äänikirjan kuuntelu vaatii opettelua, aivan kuten painetun tekstinkin lukemaan oppiminen.

Äänikirjojen avulla koululaiset oppivat keskittynyttä kuuntelua ja lukemista eri tilanteissa. Varsinkin koululaisilla äänikirjat kasvattavat kiinnostusta kirjoihin. Ne helpottavat tarttumaan vaikeampiin kirjoihin ja siten kasvattavat konkreettisesti esimerkiksi sanavarastoa.

Kuunteleminen mahdollistaa myös yhteiset lukukokemukset, jolloin kirjan sisällöstä saadaan keskustelujen kautta vielä enemmän irti. Mitä useammalla eri kielellä äänikirja on tarjolla, sitä paremmin monikielisissä kouluissa ja kodeissa pystytään jakamaan sama lukukokemus. Kaikki saavat tasavertaisen osallisuuden kokemuksen.

Toteutimme Alma Talentille huhtikuussa 2022 viisiosaisen juridiikkakirjasarjan äänikirjoiksi koneääni-Ilonan lukemana.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

Share on linkedin
LinkedIn
Share on twitter
Twitter
Share on facebook
Facebook
Nainen kuulokkeet päässä, tekee muistiinpanoja aukinaisesta kirjasta postit-lappuun.
Artikkelissa perehdytään, miten sähköisten palveluiden käyttöä voidaan helpottaa puheteknologian, erityisesti koneäänien ja puheentunnistuksen avulla.
Nainen maalaa taulua ulkona kuulokkeet päässä.
Lehtiartikkelien ääniversiot toimivat sisäänheittäjinä uusille lukijoille tai eksklusiivisena sisältönä tilaajille. Eri muodoissa olevat sisällöt huomioivat erilaiset sisällön kulutuksen tavat.
Kirjan åäällä on kuulokkeet ja vesilasi, jossa sitruunaviipaleita ja omenankukkia.
Puheohjatut verkkosivut ovat Suomessa vasta aluillaan. Verkkokaupan omat keskustelevat tekoälyt auttavat ongelmatilanteissa, myynnissä ja asiakastyytyväisyydessä.
Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja tabletti sylissä.
Puhekäyttöliittymällä tarkoitetaan ihmisen ja koneen välistä käyttöliittymää. Vuorovaikutus laitteen kanssa tapahtuu tällöin puheella puheentunnistusta ja puhesynteesiä hyödyntäen. Artikkelissa tutustutaan puhekäyttöliittymän suunnittelun.
Punatukkaisella naisella on headset päässä, takana on taimien mikroviljelmiä.
Koneäänet ovat yleensä naisääniä, vaikka tekoälyllä ei ole sukupuolta. Mitkä asiat ylipäätänsä vaikuttavat koneäänen valintaan?
Nainen makaa sohvalla koira mahan päällä ja kuulokkeet korvissa.
Mitä älykoti tarkoittaa ja miten älylaitteiden kokonaisuutta aletaan rakentaa? Älylaitteet saadaan toimimaan puheohjauksella, mutta miten on suomenkielisen puheohjauksen tilanne?