Kasa kirjoja aurinkoisella puuterassilla. Kirjojen päällä puhelin ja lasillinen mehua.

Onko äänikirjan kuunteleminen lukemista?

Varsinkin pienillä lapsilla tarinoihin uppoutuminen tapahtuu nimenomaan kuuntelemalla. Äänikirjojen suosion kasvun myötä törmää yhä useammin pohdintoihin, lasketaanko äänikirjan kuunteleminen lukemiseksi. Tätäkin tekstiä lähdettiin kirjoittamaan Opetushallituksen Kuuntelen siis luen -webinaarin innoittamana.

Tiettyyn lukemisen tapaan voi kasvaa tai harjaantua, joten jokaista uutta lukutapaa täytyy opetella erikseen. Tähän vaaditaan lukijalta tekstin vastaanottamista, ymmärtämistä ja tulkitsemista. Tällöin lukemisellakin tarkoitetaan tiettyä syvempää toimintoa. Myös äänikirjan kuunteleminen on siis lukemista.

Äänikirjojen hyödyt

Äänikirja tarjoaa usein mahdollisuuden valita itse, missä muodossa haluaa ottaa tiedon vastaan. Varsinkin itselle vaikeampien kirjojen ja tekstien sisäistäminen voi onnistua paremmin kuunneltavassa formaatissa. Vaikea tekstisisältö saattaakin olla äänikirjana kiinnostavaa ja mukaansatempaavaa. Tämä lisää lukumotivaatiota ja madaltaa kynnystä myös hankalampiin kirjoihin.

Äänikirja lisää tasavertaisuutta ja tuo rentoutta ja helpotusta lukemiseen. Esimerkiksi lukemisen harjaantumattomuuden, lukumotivaation puutteen, lukivaikeuksien, heikon kielitaidon tai näkökyvyn heikkouksien kanssa kamppailevat hyötyvät siten äänikirjaformaatista .

Pitkään tarinaan uppoutumisella, joka osalle lukijoista saattaa olla äänikirjan avulla helpompaa, on mm. seuraavanlaisia hyötyjä:

  • Rauhoittaa mieltä ja lievittää stressiä, voi auttaa nukahtamaan helpommin
  • Ruokkii mielikuvitusta ja laittaa ajatukset liikkeelle
  • Innostaa lukemisen maailmaan
  • Kasvattaa kognitiivisia taitoja, kuten havaitsemista, tunnistamista, tarkkaavaisuutta, ajattelua, muistamista, päättelyä, oppimista, keskittymistä, ongelmanratkaisua sekä puhutun ja luetun kielen tuottamista ja ymmärtämistä

Monenlaista lukemista

Vaikka äänikirjaa saatetaan pitää helppona vaihtoehtona fyysiselle kirjalle, siihen keskittyminen, asioiden muistaminen ja vireystilan ylläpito saattavat olla jopa vaikeampaa kuin fyysisen tekstin lukeminen.

Kaikki lukeminen, oli se sitten tekstin lukemista tai kuuntelua, vaatii omanlaista vireyttä, sillä muuten sisältö menee ohi. Kaikilla on omat hyvät keinot oikeanlaiseen keskittymiseen. Esimerkiksi äänikirjan kuunteleminen vaatii omaa keskittymistä, johon liikkuminen voi auttaa. Osa ihmisistä jopa sisäistää tekstin paremmin liikkeellä ollessaan.

Kynnyksenä fyysiseen kirjaan tarttumisessa saattaa olla ajanpuute, kun taas äänikirjaa on mahdollista kuunnella myös työmatkoilla, kävelylenkillä, siivotessa, ruokaa laittaessa ja niin edelleen. Kuuntelu on myös tarvittaessa mahdollista nopeutetulla lukunopeudella. Tärkeintä lukemisessa on se, että ymmärtää kirjassa käsitellyn asian, saa siitä uusia ajatuksia ja ehkä oppiikin jotain, ei se, millä tavalla sait sisäistettyä kirjan pointin.

Äänikirjat osana koulujen monilukutaidon opetusta

Äänikirjat liittyvät monilukutaitoon, joka on oleellinen osa nykymaailmaa ja perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita. Monilukutaito tarkoittaa erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Taitoja, joita täytyy harjoitella. Äänikirjan kuuntelu vaatii opettelua, aivan kuten painetun tekstinkin lukemaan oppiminen.

Äänikirjojen avulla koululaiset oppivat keskittynyttä kuuntelua ja lukemista eri tilanteissa. Varsinkin koululaisilla äänikirjat kasvattavat kiinnostusta kirjoihin. Ne helpottavat tarttumaan vaikeampiin kirjoihin ja siten kasvattavat konkreettisesti esimerkiksi sanavarastoa.

Kuunteleminen mahdollistaa myös yhteiset lukukokemukset, jolloin kirjan sisällöstä saadaan keskustelujen kautta vielä enemmän irti. Mitä useammalla eri kielellä äänikirja on tarjolla, sitä paremmin monikielisissä kouluissa ja kodeissa pystytään jakamaan sama lukukokemus. Kaikki saavat tasavertaisen osallisuuden kokemuksen.

Toteutimme Alma Talentille huhtikuussa 2022 viisiosaisen juridiikkakirjasarjan äänikirjoiksi koneääni-Ilonan lukemana.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon
Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa voidaan kuluttaa monin eri tavoin: tämä monimuotoisuus tulisi huomioida myös sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Aimaterin työntekijät Roope ja Niko tutkivat työpöydän edessä tietokoneelta jotain. Roope juuri osoittaa kädellään näyttöä.
28.2.2024
Artikkelissa esitellään ja vertaillaan verkkosivulukijaa ja äänirajapintaa: miten ne toimivat ja mikä tapa sopii mihinkin tarkoitukseen.
Educa-messujen 2024 logo
29.1.2024
a.i.mater oli mukana Educa-messuilla näytteilleasettajan roolissa. Paljon kiinnostavia kohtaamisia, keskusteluja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, sekä nykyisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tapaamisia.