Studiossa tapahtuva luenta on vain yksi, vaikkakin kuuluvin osa äänikirjaprosessia. Tässä artikkelissa avaamme tarkemmin, mitä äänikirjan lukemisessa ja sitä ympäröivissä vaiheissa käytännössä tapahtuu. Mitä äänikirjan lukija ja äänikirjan parissa työskentelevät tarkalleen tekevät työssään?
Äänikirjan lukijan valinta
Äänikirjan lukija valitaan siten, että ääni sopii kirjaan. Jos lukija ei ole teokseen sopiva tai ääni ärsyttää kuuntelijaa, äänikirjan kuuntelu jätetään nopeasti kesken. Hyvän lukijan ansiosta kuuntelija pystyy uppoutumaan äänikirjan tarinaan ja häivyttämään lukijan. Jos teos on kirjoitettu jonkun näkökulmasta, lukijan sukupuolen ja iän olisi hyvä olla sama kuin minäkertojan. Jos taas kirjassa on käytetty murteita, lukijan tulisi osata lausua niitä samaan tapaan oikein, kuin vierasperäisetkin sanat.
Isoimmat studiot ylläpitävät listoja lukijoista, joista valitaan kustantamon tai kirjailijan kanssa yhdessä teokseen sopiva lukija. Ammattilukijat ovat taustaltaan näyttelijöitä tai muita äänenkäytön ammattilaisia, sillä päivittäinen monen tunnin ääneen lukeminen vaatii äänen hallintaa ja kestävyyttä.
Äänikirjan lukemiseen valmistautuminen
Äänikirjan lukijan olisi hyvä tutustua etukäteen kirjan sisältöön, genreen ja tekstin tyylilajiin, jotta lähestymistapa ja luennan tyyli sopisivat teokseen. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Kun äänikirjoja tehdään isommalla volyymilla, normaalina käytäntönä on se, että lukija saa tekstin vasta äänitysstudiossa. Tällöin lukijalla tulee olla nopea hahmotuskyky tekstin kieleen ja sisältöön.
Vieraskielisten sanojen äänneasut pitää selvittää etukäteen, jotta niihin ei kulu studioaikaa. Sanoissa huomioidaan myös totuttu äänneasu. Esimerkiksi osa sanoista sanotaan kuten luetaan, ei kuten lausuttaisiin oikeaoppisesti.
Äänikirjojen lausumisohjeiden tekemiseen saattaa kustannustoimittajalta mennä yhdestä kahteen työpäivää aikaa. Tekstin prosessointityökalu Erin tuo tähän huomattavaa ajansäästöä. Kustannustoimittajan manuaalisen vierasperäisten sanojen etsimisen sijaan Erin löytää vierasperäiset sanat automaattisesti vain muutamissa minuuteissa. Tämän jälkeen kustannustoimittaja voi itse valita, mistä sanoista lukijalle halutaan tehdä lausumisohjeet.
Lyhenteistä on hyvä olla myös lausumisohjeet: jos tekstissä lukee luvun perässä mmol/l, se luetaan millimoolia litrassa ja TB luetaan teratavu. Jotkin lyhenteet lausutaa suomalaisittain, esim. WWF eli vee-vee-äf, kun taas toiset lyhenteet lausutaan vieraskielisiä kirjaimia käyttäen: BBC eli bii-bii-sii.
Näiden lisäksi selvitetään, miten mahdolliset kuvat, kuviot ja taulukot luetaan vai jätetäänkö osa lukematta. Jos nämä luetaan, tekstit ja ohjeet laaditaan taas etukäteen studioajan säästämiseksi.
Teoksen äänitys ja yksityiskohtien huomioiminen lukemisessa
Tärkein huomio on, että äänikirjan lukija ei äänitysstudiossa voi lisätä kirjan sisältöön mitään, kuten omia kommentteja. Myöskään kirjan sisältöön tai asiavirheisiin lukija ei voi puuttua. Selvät painovirheet voi korjata harkinnan mukaan, mutta niissäkin pitää muistaa, että kirjoitusvirheet voivat olla jopa tahallisia. Näistä seikoista kustannustoimittaja on yleensä huolehtinut etukäteen, joten lukijan ei täydy kuin keskittyä lukemaan saamaansa tekstiä.
Lukemisen aikana tapahtuvat virheet korjataan mahdollisimman pian, etteivät ne unohdu ja jää valmiiseen äänikirjaan. Kirjan koko sisältöä ei välttämättä ole mahdollista kuunnella läpi, joten virheet on tärkeä huomata ja korjata mahdollisimman nopeasti. Tässä auttaa studion tarkkaavainen äänisuunnittelija, joka seuraa tekstiä ja kuuntelee lukijan lukemista.
Lukijan hyvä vireystila ja läsnäolo kuuluvat valmiista äänikirjasta. Jos näihin ei panosteta, tulee lopputuloksesta helposti mekaanista, välimerkit ja tauotukset saattavat jäädä huomioimatta ja lukijan omia maneereita voi tulla esiin.
Kuuntelijan kiinnostus kirjaa kohtaa pysyy paremmin yllä lukijan hyvän läsnäolon ansiosta eli keskittymisestä juuri silloiseen luettavaan kirjaan. Liiallisesta innostuksesta syntyy teeskennelty vaikutelma, kun taas monotonisella äänellä menetetään kuuntelijan mielenkiinto. Hyvästä läsnäolosta syntyy myös sopiva puhenopeus. Ei liian nopea, jolloin sanoista ei saa välttämättä selvää, eikä myöskään liian hidas, jolloin puhe kuulostaa paatokselliselta.
Kokonaisuuksien hahmottaminen, esimerkiksi tietokirjojen taulukot tai luettelot, ovat kuulijalle todella vaikeita, ellei lukija itse hahmota lukemaansa ja siten rytmitä, tauota, painota ja säätele lukunopeuttaan oikeissa kohdissa. Vaikka kustannustoimittaja olisi laatinut etukäteen ohjeet kaavioiden lukemisesta, tarvitaan lukijalta silti nopeaa hahmotuskykyä.
Lukemisessa lukija huomioi kohderyhmän. Esimerkiksi lastenkirjoissa voidaan lukea elävämmin kuin aikuisten tietokirjoissa. Lastenkirjoissa otetaan myös huomioon, onko kirja osoitettu taaperolle vai teini-ikäiselle. Lukeminen ei siis ole itselle ääneen lukemista, vaan se kohdennetaan aina kuuntelijalle.
Äänikirjojen tulevaisuus ja koneäänen käyttö
Äänikirjojen suosio on vasta alussa. Lukuaikapalvelut tai yleisimmin kutsutut äänikirjapalvelut, Storytel ja BookBeat aloittivat Suomessa vuonna 2016, eli vasta viisi vuotta sitten. Nextory pari vuotta myöhemmin, vuonna 2018. Näiden käyttö on siis vielä alkutekijöissään, vaikka korona-aika ja kotioloihin sulkeutuminen vauhdittivatkin äänikirjapalveluiden käyttöä. Esimerkiksi Suomen äänikirjapalveluiden markkinajohtaja, BookBeat, tiedottaa liikevaihtonsa kasvaneen 63 prosentilla vuonna 2020 ja kokonaisliikevaihdon ylittäneen 50 miljoonaa euroa.
Vaikka koneäänet kehittyvät koko ajan ihmismäisemmiksi, tulevat koneäänet tuskin koskaan kokonaan korvaamaan ääninäyttelijöitä. Vaihtoehtojen voisi ajatella tulevaisuudessa täydentävän toisiaan yhä enenevissä määrin. Ääninäyttelijä on edelleen paras vaihtoehto useimpiin kaunokirjallisuuden teoksiin, varsinkin jos sisältöjä ei haluta kuunnella nopeutettuna. Tulevaisuudessa voitaisiin esimerkiksi antaa kuluttajalle mahdollisuus valita useamman koneääni-lukijan vaihtoehdoista, ihmislukijaa halvempaan hintaan.
Saavutettavuuden näkökulmasta luonnollisen kuuloiset koneäänet, kuten a.i.materin Ilona, ovat erinomainen juttu. Yhä useampia sisältöjä saadaan toteutettua kuunneltavaan muotoon äänellä, jota on miellyttävä kuunnella.
Artikkelin runkona on käytetty Celian Lukijoiden ohjeet verkkosivua. Olemme tuottaneet Ilonan äänellä äänikirjoja mm. Celialle.
