Käsi, jossa älypuhelin. Puhelimen ruudussa näkyy Editan äänikirja Ihon alle kansi, jonka aimater teki ääniversioksi.

Anatomian oppikirjasta toteutettiin Editalle äänikirja

Ilona-koneääni pääsi lukemaan ääneen anatomian oppikirjan Editalle syksyllä 2021. Toteuttamamme kirja oli Editan ensimmäinen ammatillisten opintojen oppimateriaaleista tehty äänikirja ja tiettävästi koko Suomen ensimmäinen sosiaali- ja terveysalan oppimateriaaleista tehty äänikirja.

Edita Publishing Oy tarjoaa oppimateriaaleja, koulutuksia ja opettajan ammattikirjallisuutta. Lisäksi Edita on Suomen laajimman lakitietopalvelun, Edilexin, tuottaja. Nimeä Edita on käytetty vuodesta 1996, mutta yrityksen tarina on alkanut yli 160 vuotta sitten postimerkkien painatuksilla Keisarillisen Senaatin Kirjapainossa.

Monikanavainen opiskelu on nykyaikaa

Syksyllä 2021 alkanut maksuton toinen aste tarjoaa oppilaille ilmaiset oppimateriaalit ja kannettavat tietokoneet. Kustantamoille tämä tarkoittaa kasvanutta kysyntää digioppikirjoista. Editalle toteuttamamme äänikirja Ihon alle: Ihmisen anatomia ja fysiologia on suunnattu nimenomaan toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opintoihin.

Digioppikirjojen äänikirjaversiot tukevat opiskelua ja auttavat kokeisiin kertaamisessa. Keskittyminen on yleensä tehokkaampaa, kun kuuntelee ja samalla seuraa sisältöä katseellaan. Kokeisiin kertaamiseenkin tulee uusia mahdollisuuksia: sen voi tehdä vaikka kävelylenkillä kuunnellen samalla kokeeseen luettavaa sisältöä.

Ääneen luetut tekstit helpottavat asiasisällön sisäistämistä lukivaikeuksista kärsiville tai heikomman kielitaidon omaaville oppilaille

Editan Ihon alle -oppikirja sisältää monia havainnollistavia kuvia, jotka ovat olennainen osa kirjan sisältöä. Kuvien kuvatekstit ja kuvassa näkyvät tekstit on luettu Ilona-koneäänen kanssa ääneen, mutta varsinaisia alt-tekstejä ei ole. Tämänkaltaisessa oppikirjassa ääni toimii erityisesti sisällön tukena, mutta yksinään myös silloin, kun sisältöön on tutustunut jo aiemmin.

Äänikirja luonnollisen koneäänen lukemana

Koneäänen käyttö äänikirjoissa on kustannustehokas ja joustava vaihtoehto. Sisältöjä saadaan nopeasti ja helposti muokattua kirjapainosten uusiutuessa. Kuulijoiden voi olla jopa vaikea tunnistaa lukija koneääneksi – luonnollinen koneääni antaa huomattavasti ihmisten odotuksia paremman kuulijakokemuksen. Koneääni sopii neutraaliutensa puolesta erityisen hyvin oppi- ja tietokirjojen lukijaksi.

Editan kehityspäällikkö Sanna-Mari Hovi kertoo Ilona-koneäänen käytöstä Ihon alla -oppikirjassa ja kehuu yhteistyötä a.i.materin kanssa:

”Koneääni toimi erinomaisesti. Tämäntyyppisessä aineistossa, jossa on paljon vaikeahkoa sanastoa ja latinankielisiä termejä, koneääni oli ehkä luonnollista parempi. Siinä eivät kuulu murretaustat, ja suomalaisille hankalatkin sanat, joissa on esimerkiksi sekä etu- että takavokaaleja, sujuvat koneääneltä moitteetta.”

”Omasta puolestani voin sanoa, että yhteistyö oli helppoa ja sujuvaa.”

Myös a.i.materin mielestä yhteistyö sujui hyvin ja valmis äänikirja on miellyttävää kuunneltavaa. Äänikirjayhteistyöt ylipäätänsä ovat hauskaa vaihtelua, sillä sisältöjen kautta pääsemme tutustumaan mielenkiintoisiin uusiin aihealueisiin.

Aina kun teemme ääniversiot koneäänen kanssa, oikokuuntelemme sisällön mahdollisten virheiden varalta. Tietokirjoissa, kuten myös kyseisessä anatomian kirjassa käytetään paljon lyhenteitä, joita koneääni ei välttämättä osaa lukea oikein. Tällöin avaamme sanat luettavaan muotoon: esimerkiksi sana D-vitamiini avataan koneäänelle muotoon dee-vitamiini. Koneääni ei takeltele pitkissäkään sanoissa, vaan lopputuloksesta tulee sointuvaa kuunneltavaa.

Ota yhteyttä ja keskustellaan Ilona-koneäänen mahdollisuuksista sinulle!

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Mies istuu toimistolla työpöytänsä ääressä. Valokuva on otettu takaapäin, joten kuvassa näkyy henkilön selkä ja tietokoneen näytöt, takana näkyy sumealla muuta toimistoa.
16.8.2024
Case-esimerkki Ylelle toteutetusta kieliteknologian projektista, jossa hyödynnettiin CLIP-tekoälymallia kuvahaun sujuvoittamiseen materiaaliarkistoista.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Selko Digitalin logo, jossa silmä ja teksti Selko Digital.
19.6.2023
Saavutettavuuteen erikoistunut yhteistyökumppanimme Selko Digital avaa vieraskynäblogissa koneäänien ja puheentunnistuksen vaikutusta digimaailman yhdenvertaisuuteen.
Kaksi Fölin keltaista bussia Turun Kauppatorin laidalla. Takana on Kop-kolmio ja ruotsalainen teatteri.
29.11.2022
Turun seudun joukkoliikenne Föli otti käyttöön a.i.materin valmistaman koneäänen pysäkki- ja muiden kuulutusten tekemiseen busseissa.
Kannattevan tietokoneen näyttö, jossa on Työmarkkinatorin verkkosivut auki. Taustalle harmaa seinä ja pöydällä kyniä ja kahvikuppi.
22.11.2022
Työmarkkinatori paransi sivustonsa saavutettavuutta ottamalla käyttöön verkkosivulukijan. Sivusto on ensimmäinen, jolle suomenruotsalainen koneääni-Amanda tuli käyttöön.