Selko Digitalin logo, jossa silmä ja teksti Selko Digital.

Vieraskynä: Kaikilla on oikeus tietoon

Yhteistyökumppanimme Selko Digitalin saavutettavuusasiantuntija Marianna Österlund kertoo siitä, kuinka koneäänet ja puheentunnistus vaikuttavat yhdenvertaisuuteen digimaailmassa.

Digitaalisen saavutettavuuden avulla varmistetaan, että kaikki käyttäjät voivat käyttää digitaalisia palveluita yhdenvertaisesti. Saavutettavassa palvelussa kaikki käyttäjät voivat:

  • kuluttaa sisältöjä
  • hoitaa omia asioitaan itsenäisesti
  • etsiä ja löytää tietoa
  • oppia uutta
  • kouluttautua ja työskennellä tasavertaisesti.

Näkövammaiset eivät ole kohderyhmää

Koneäänet tukevat ensisijaisesti kognitiivista saavutettavuutta eli tietojenkäsittelyä ja sisällön ymmärtämistä. Ensimmäinen ajatus voi olla, että siitä olisi eniten apua näkövammaisille, mutta se ei ole totta.

Näkövammaiset käyttävät usein ruudunlukijasovelluksia, joiden avulla he asioivat aina digitaalisessa maailmassa. Käyttäjä on tottunut omaan ruudunlukijaansa, joten hänellä ei välttämättä ole tarvetta erilliselle sisällönlukijalle. Ruudunlukijan kuunteleminen voi olla näkövammaiselle jopa miellyttävämpää ja siihen vaikuttaa kaksi asiaa.

Näkövammaiset käyttävät ruudunlukijoita jopa kymmenenkertaisella nopeudella. Ääneen luetut sisällöt luetaan usein rauhallisella tai tavallisella lukunopeudella, mikä voi tuntua liian hitaalta. Ruudunlukijan avulla näkövammainen tulkitsee sivun sisältöä. Hän tunnistaa otsikot, linkit, painikkeet, kuvat eli sellaiset asiat, joita näkevät havaitsevat näköaistin avulla. Näkövammaiset käyttäjät myös navigoivat sivustolla ruudunlukijan avulla. Koneäänen lukemassa tekstissä tätä navigointimahdollisuutta ei puolestaan ole.

Kirjoitetun kielen vinouma ja ymmärtämisen vaikeudet

Suuri osa tämän päivän digitaalisista sisällöistä on tekstimuotoista ja se aiheuttaa vaikeuksia sellaisille ihmisille, joille tekstimuotoisen sisällön kuluttaminen ja tuottaminen on haastavaa. Esimerkiksi sitä tarkoittaa kirjoitetun kielen vinouma. Se on moniulotteinen ilmiö, jonka keskiössä on tekstit ja niiden ylivalta.

Ääneen luetuista sisällöistä on hyötyä esimerkiksi:

  • keskittymisvaikeuksista kärsiville
  • lukihäiriöisille
  • vieraskielisille kielenoppijoille
  • heikkonäköisille
  • sille, joka haluaa vapauttaa silmänsä ja kätensä lukemiselta
  • stressaantuneelle
  • sille, joka tykkää kuunnella sisältöjä
  • tilanteissa, joissa lukeminen ei ole mahdollista

 

Jos jollekin lukeminen on vaikeaa, voi kuunteleminen olla mukavampi ja tehokkaampi tapa lukea ja ymmärtää sisältöä. Ääneen lukeminen tarjoaa vaihtoehtoisen tavan sisällön kuluttamiseen eli vähentää kirjoitetun kielen ylivaltaa. Koneäänet ja tekoäly auttavat puolestaan resurssipulaan, kun sisältöjä ei tarvitse lukea erikseen nauhalle.

Puheentunnistus vapauttaa aikaa ja hermoja

Myös puheentunnistus on hyödyllinen apuväline kirjoitetun kielen vinouman selättämiseen. Puheentunnistus muuttaa puhuttua kieltä tekstimuotoon, mikä on suuri apu sellaisille, joilla on vaikeuksia tekstien tuottamisessa. Kun asian voi puhua kirjoittamisen sijaan, säästetään aikaa, vaivaa ja hermoja. Siitä on hyötyä myös näkövammaisille käyttäjille.

Kehittynyt puheentunnistusteknologia tuo mahdollisuuksia saada oma ääni nopeasti kuuluviin, vaikka ei omaisikaan parasta kirjoitustaitoa tai näppäriä sormia.

Kolme Selko Digitalin työntekijää istuu toimistopöydän ääressä läppärit pöydällä.

”Tämän ja monen muun saavutettavuusasian kanssa työskentelemme Selko Digitalilla. Meille digitaalinen saavutettavuus on enemmän kuin lain vaatimukset. Se on yhdenvertaisuutta, vastuullisuutta ja korkeatasoisia palveluita. Voit tutustua meihin, palveluihimme ja saavutettavuuteen verkkosivuillamme.

Marianna Österlund

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Kännykän näyttö, jossa näkyy Rakennuslehden artikkeli, joka kertoo, että Rakennuslehden artikkelit ovat nyt kuunneltavia. Kännykkää pitelee käsi ja taustalla näkyy sepeliä.
5.2.2025
Rakennuslehden kuunneltavat artikkelit ovat saaneet lukijoilta positiivisen vastaanoton ja kuuntelumäärät ovat yllättäneet toimituksessa. Referenssitarinassa kerrotaan, miten Rakennuslehti koki verkkosivulukijan käyttöönoton.
Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Mies istuu toimistolla työpöytänsä ääressä. Valokuva on otettu takaapäin, joten kuvassa näkyy henkilön selkä ja tietokoneen näytöt, takana näkyy sumealla muuta toimistoa.
16.8.2024
Case-esimerkki Ylelle toteutetusta kieliteknologian projektista, jossa hyödynnettiin CLIP-tekoälymallia kuvahaun sujuvoittamiseen materiaaliarkistoista.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.