Mies istuu selkä kuvaajaa päin laiturilla korituolissa kuulokkeet päässä. Vieressä on pino kirjoja ja niiden päällä älypuhelin , josta lähtee piuha kuulokkeisiin.

Suuret äänikirjapalvelut käyttävät nyt myös koneääniä

Ruotsalainen Storytel teki kesäkuussa saman ilmoituksen kuin Apple Books tammikuussa: äänikirjapalvelu alkaa käyttämään koneääntä ihmislukijan rinnalla äänikirjojen lukijana. Synteettiset äänet (joista näkyy nykyään puhuttavan myös tekoälyäänenä ja tekoälylukijana) ovat siis viimeistään tämän vuoden aikana nousseet varteenotettavaksi äänikirjalukija-vaihtoehdoksi.

Koneääniä on käytetty jo pidempään saavutettavan kirjallisuuden lukemiseen; muun muassa saavutettavuuskeskus Celian yhdistelmäkirjoissa. Koneoppimismenetelmien kehittymisen myötä synteettisestä puheesta on tullut vaihtoehto myös valtavirtakuluttajille – niin luonnolliseen kuuloiseen lopputulokseen puhesynteesillä nykyään päästään. Nyt kun koneäänistä on tulossa hyväksytty vaihtoehto isoissa lukuaikapalveluissa, äänikirjojen kuunteluun nousee uusia, mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Storytelissä mahdollisuus personoida kuuntelukokemusta

Yksi syy jättää äänikirja kesken on, että lukijan ääni ei miellytä kuulijaa. Ongelmaan pystytään tarttumaan synteettisten äänien avulla, kuten Storytelin uudesta ominaisuudesta voidaan todeta.

Storytel on ottanut tänä vuonna kokeiluun VoiceSwitcher -ominaisuuden, jonka avulla käyttäjät pystyvät sujuvasti vaihtamaan lukijaa kesken äänikirjan kuuntelun toiseen haluamaansa koneäänilukijaan. Käyttäjät saavat VoiceSwitcherin kautta enemmän valinnanvaraa oman kuuntelukokemuksen yksilöimiseen. Ominaisuus on toistaiseksi käytössä vain tietyissä englanninkielisissä teoksissa, mutta sitä laajennetaan loppuvuodesta ruotsin- ja tanskankielisiin äänikirjoihin. Storytelillä on suunnitelmia laajentaa ominaisuutta muihinkin kieliin. Storytelin käytössä olevat koneäänet tuottaa yhdysvaltalainen ElevenLabs -puheteknologiayritys.

Haluamansa lukijan valitsemisen lisäksi kuuntelukokemusta voitaisiin tulevaisuudessa yksilöidä mahdollistamalla kullekin kuulijalle mieluisan lukijaäänen generointi. Tällaista toiminnallisuutta ei vielä ole saatavilla, eikä meidän tietojemme mukaan suunnitteillakaan. Teknisesti se olisi kuitenkin lähitulevaisuudessa mahdollista.

Äänikirjojen määrä kasvaa

Koneäänien ei edelleenkään ole tarkoitus korvata ihmislukijoita, vaan täydentää tarjontaa. Esimerkiksi Apple Books kertoi koneäänilukijoidensa olevan hyvä vaihtoehto pienille kustantamoille ja omakustanteille, koska äänikirjan tekeminen maksaa niitä käytettäessä paljon vähemmän ääninäyttelijään verrattuna. Storytel on nostanut saman näkökannan esiin – yhä useampia ja myös vähemmän tunnettuja kirjoja voidaan tuottaa äänikirjoiksi, kun kustantamot tai äänikirjapalvelu säästävät äänityskustannuksissa.

Lisäksi äänikirjojen julkaisuaikataulua voidaan nopeuttaa koneäänien ansiosta: tekstin generoiminen koneäänellä tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin studionauhoitukset. Tällöin uusista kirjoista saadaan julkaistua painettu kirja ja ääniversio mahdollisimman samanaikaisesti.

Kun ajassa ja rahassa säästetään, äänikirjavalikoimaa pystytään laajentamaan myös niille kielille, joihin ei välttämättä aiemmin ole ollut resursseja panostaa. Koneäänten nopeus ja edullisuus ihmislukijaan verrattuna tulevat todennäköisesti lisäämään äänikirjojen määrää.

Synteettinen puhe osoittaa siis suurta potentiaalia äänikirjojen lukijana. Tulevaisuudessa luultavasti vielä enemmän valikoiman laajuuden, personointimahdollisuuksien ja joustavuutensa ansiosta. Äänikirjojen tulevaisuus näyttää siis entistä monipuolisemmalta.

Myös kehittämämme Ilona-koneääni on lukenut usealle toimijalle äänikirjoja. Viimeisimpänä valmistui metsäasiantuntijayritys Tapion Metsänhoidon Suositukset. Tämä oli samalla Tapion ensimmäinen äänikirja, joten he tekivät aiheesta artikkelin ja haastattelivat meitä koneäänen käytöstä äänikirjoissa. Haastattelu ja äänikatkelma kirjasta löytyvät Tapion verkkosivuilta.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Kännykän näyttö, jossa näkyy Rakennuslehden artikkeli, joka kertoo, että Rakennuslehden artikkelit ovat nyt kuunneltavia. Kännykkää pitelee käsi ja taustalla näkyy sepeliä.
5.2.2025
Rakennuslehden kuunneltavat artikkelit ovat saaneet lukijoilta positiivisen vastaanoton ja kuuntelumäärät ovat yllättäneet toimituksessa. Referenssitarinassa kerrotaan, miten Rakennuslehti koki verkkosivulukijan käyttöönoton.
Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Kaksi henkilöä istuvat sohvalla läppärit sylissä. Kasvot on rajattu pois kuvasta.
9.9.2024
Digipalvelulaki ja esteettömyysdirektiivi laajenevat kesäkuussa 2025. Artikkelissa kerrotaan, keitä laki koskee myös jatkossa ja mitä saavutettavuusvaatimukset käytännössä ovat. Erityishuomiota kiinnitetään sähkö- ja äänikirjoihin.
Nainen istuu ulkona maalaustelineen kanssa ja katsoo juuri väripalettia kädessään. Taustalla on abstrakti maalaus. Valo tulee naisen takaa, joten hänen hiukset korostuvat muuten tummasta kuvasta. Naisella on kuulokkeet korvilla.
13.6.2024
Käsittelyssä kielimuurien häviäminen, henkilökohtaisemmat ääniassistentit, älykodit, äänikloonit, tekoälyllä tuotettava musiikki, median kulutus, terveyssovellukset, asiakaspalvelu, biometrinen tunnistautuminen ja smart city -ajatus.
Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon