Ylhäältäpäin kuvattu kirjapino, jonka päällä puhelin ja kuulokkeet.

Äänikirjojen suosio jatkuu – nopeuta äänikirjan tuottamista

Suomen Kustannusyhdistyksen tuoreessa neljännesvuositilastossa sähköiset julkaisut menivät ensimmäisen kerran painettujen kirjojen ohi, kun katsotaan kokonaismyynnin kehitystä (alla oleva taulukko). Varsinkin äänikirjojen suosio kasvaa edelleen.

Viivakaavio kustannusalan kokonaismyynnin kehityksestä vuosilta 2018-2022. Kaaviossa painettujen kirjojen ja sähköisten julkaisujen trendi. Sähköisiä julkaisuja on myyty 2018 16,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 37,6 miljoonaa euroa. Painettujen kirjojen kokonaismyynti oli 2018 36,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 32,5 miljoonaa euroa.

Yllä olevasta Suomen Kustannusyhdistyksen tilastosta näkee, miten vuoden 2018 neljännesvuositilastossa äänikirjojen arvonlisäveroton nettomyynti oli 1,6 miljoonaa euroa ja nyt vuoden 2022 vastaava luku oli 19 miljoonaa euroa.

Allaolevasta taulukosta näemme puolestaan, että äänikirjoissa kaunokirjallisuus on selvästi myydyin segmentti. Lasten- ja nuorten äänikirjojen suosio on pysynyt tasaisena parin viime vuoden ajan, kun taas tietokirjoista tehtyjen äänikirjojen suosio on kasvussa. Tästä taulukko alla:

Taulokkojen lähde: Suomen Kustannusyhdistys: Neljännesvuositilasto 2022 Q1-Q2

Neljännesvuositilastoissa ei ole oppimateriaalien myyntiä mukana.

Äänikirjan lausumisohjeet Erinin avulla

Lasten- ja nuorten kirjat ja kaunokirjallisuus ovat äänikirjoina pääsääntöisesti aina ihmisen lukemia. Ennen kuin lukija pääsee studioon äänittämään kirjaa, kustannustoimittaja on etsinyt valmiiksi kaikki sanat ja kohdat, jotka vaativat tarkennusta. Näitä ovat muun muassa taulukot ja niihin tehtävät lukuohjeet sekä vierasperäiset sanat ja niihin tehtävät lausumisohjeet.

Vierasperäisten sanojen ja lausumisohjeiden tekoon menee kustannustoimittajalta manuaalisesti paljon aikaa – jopa muutama työpäivä. Prosessia voidaan kuitenkin nopeuttaa merkittävästi vierasperäiset sanat löytävällä Erin-ohjelmistolla.

Kehittämämme työkalu käsittelee siihen ladatun pdf-kirjan vain minuuteissa. Teoksesta löydetyille sanoille käyttäjä pystyy kirjoittamaan suoraan Eriniin lausumisohjeet, jolloin ohjelmisto tallentaa lausumisohjeet seuraavia teoksia varten.

Koska äänikirjojen trendi näyttää olevan jatkuvasti kasvusuuntainen, kaikki apukeinot äänikirjojen tekoon kannattaa hyödyntää. Erin onkin jo löytänyt paikkansa Suomen suurimpien kustantamoiden työvälineenä.

Koneääni äänikirjan lukijana

Äänikirjat siis kasvattavat suosiotaan edelleen ja äänisisältöjä tehdään enemmän kuin koskaan. Kaikkea sisältöä ei pystytä kuitenkaan tekemään ihmisen lukemana – ihmislukijan käyttö vie resursseja, työvoimaa, aikaa ja rahaa.

Luonnollisen kuuloinen koneääni on hyvä ratkaisu etenkin tietopainotteisiin äänikirjoihin ja oppimateriaaleihin. Niihin se sopii selkeän artikulaationsa ansiosta, olematta kuitenkaan robottimainen. Ääntä on mukava kuunnella ja vaikeampikin sanaston luonnistuu takeltelematta.

Vastikään julkaistun Yle-artikkelin mukaan sähköisten opetusmateriaalien käyttö on lisääntynyt. Etenkin lukioissa digiaineistoihin siirryttiin entisestään, kun oppivelvollisuus vuosi sitten laajeni ja toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia. Artikkelin mukaan kustantamoiden lukioihin myymistä tuotteista jopa 70–80 prosenttia on digitaalisia oppimateriaaleja.

a.i.mater on tehnyt koneäänellä luettuja tieto- ja oppikirjoja muun muassa Editalle, Sanoma Prolle, Alma Talentille ja Celialle. Kirjojen teemat ovat vaihdelleet juridiikasta paaviuden historiaan ja anatomiasta alakoulun kirjoihin. Digitaalisia oppimateriaaleja on tehty myös osittain kuunneltavaksi, esimerkiksi kirjassa olevat yksittäiset tarinat ovat kuunneltavia.

Tutustu koneääni- ja Erin-asiakkaisiimme referensseistä

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Mies istuu kuulokkeet päässä hymyillen ja katsoo horisonttiin. Taustalla on paljon sinistä taivasta ja harsopilviä.
Olimme kesäkuussa messuilla, johon toteutimme vierailijoille kuunneltavaksi äänikirjan. Kuuntele, miltä satukirja kuulostaa Ilonan lukemana!
Jukolan telttakylää ilta-auringossa.
Osallistuimme Jukolan viestiin 2022 niin kisailijoina kuin osuusisäntinä. Artikkelissa tunnelmat viikonlopusta.
Kirjakauppaliiton Bisneksenä kirjat toimialapäivä. Ihmiset istuvat tuoleillaan ja kuuntelevat lavalla olevaa puhujaa.
Pääsimme kevään aikana keskenään hyvin erilaisiin tapahtumiin: yliopistolle kielitieteen konferenssiin, kirja-alan toimialapäiville ja bioteknologian ammattilaismessuille.
Nainen istuu tietokoneen edessä ja päässä on headset.
Asiantuntijahaastattelussa perehdytään puheentunnistukseen. Mitä puheentunnistus tarkoittaa ja mihin sitä käytetään? Kerromme, mitä puheentunnistuksessa tapahtuu, jotta se ymmärtää puhettamme.
Nainen kuulokkeet päässä, tekee muistiinpanoja aukinaisesta kirjasta postit-lappuun.
Artikkelissa perehdytään, miten sähköisten palveluiden käyttöä voidaan helpottaa puheteknologian, erityisesti koneäänien ja puheentunnistuksen avulla.
Kasa kirjoja aurinkoisella puuterassilla. Kirjojen päällä puhelin ja lasillinen mehua.
Lukemisella tarkoitetaan tiettyä syvempää toimintoa, joka vaatii tekstin vastaanottamista, ymmärtämistä ja tulkitsemista. Myös äänikirjan kuunteleminen on siis lukemista.