Ylhäältäpäin kuvattu kirjapino, jonka päällä puhelin ja kuulokkeet.

Äänikirjojen suosio jatkuu – nopeuta äänikirjan tuottamista

Suomen Kustannusyhdistyksen tuoreessa neljännesvuositilastossa sähköiset julkaisut menivät ensimmäisen kerran painettujen kirjojen ohi, kun katsotaan kokonaismyynnin kehitystä (alla oleva taulukko). Varsinkin äänikirjojen suosio kasvaa edelleen.

Viivakaavio kustannusalan kokonaismyynnin kehityksestä vuosilta 2018-2022. Kaaviossa painettujen kirjojen ja sähköisten julkaisujen trendi. Sähköisiä julkaisuja on myyty 2018 16,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 37,6 miljoonaa euroa. Painettujen kirjojen kokonaismyynti oli 2018 36,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 32,5 miljoonaa euroa.

Yllä olevasta Suomen Kustannusyhdistyksen tilastosta näkee, miten vuoden 2018 neljännesvuositilastossa äänikirjojen arvonlisäveroton nettomyynti oli 1,6 miljoonaa euroa ja nyt vuoden 2022 vastaava luku oli 19 miljoonaa euroa.

Allaolevasta taulukosta näemme puolestaan, että äänikirjoissa kaunokirjallisuus on selvästi myydyin segmentti. Lasten- ja nuorten äänikirjojen suosio on pysynyt tasaisena parin viime vuoden ajan, kun taas tietokirjoista tehtyjen äänikirjojen suosio on kasvussa. Tästä taulukko alla:

Taulukkojen lähde: Suomen Kustannusyhdistys: Neljännesvuositilasto 2022 Q1-Q2

Neljännesvuositilastoissa ei ole oppimateriaalien myyntiä mukana.

Äänikirjan lausumisohjeet Erinin avulla

Lasten- ja nuorten kirjat ja kaunokirjallisuus ovat äänikirjoina pääsääntöisesti aina ihmisen lukemia. Ennen kuin lukija pääsee studioon äänittämään kirjaa, kustannustoimittaja on etsinyt valmiiksi kaikki sanat ja kohdat, jotka vaativat tarkennusta. Näitä ovat muun muassa taulukot ja niihin tehtävät lukuohjeet sekä vierasperäiset sanat ja niihin tehtävät lausumisohjeet.

Vierasperäisten sanojen ja lausumisohjeiden tekoon menee kustannustoimittajalta manuaalisesti paljon aikaa – jopa muutama työpäivä. Prosessia voidaan kuitenkin nopeuttaa merkittävästi vierasperäiset sanat löytävällä Erin-ohjelmistolla.

Kehittämämme työkalu käsittelee siihen ladatun pdf-kirjan vain minuuteissa. Teoksesta löydetyille sanoille käyttäjä pystyy kirjoittamaan suoraan Eriniin lausumisohjeet, jolloin ohjelmisto tallentaa lausumisohjeet seuraavia teoksia varten.

Koska äänikirjojen trendi näyttää olevan jatkuvasti kasvusuuntainen, kaikki apukeinot äänikirjojen tekoon kannattaa hyödyntää. Erin onkin jo löytänyt paikkansa Suomen suurimpien kustantamoiden työvälineenä.

Koneääni äänikirjan lukijana

Äänikirjat siis kasvattavat suosiotaan edelleen ja äänisisältöjä tehdään enemmän kuin koskaan. Kaikkea sisältöä ei pystytä kuitenkaan tekemään ihmisen lukemana – ihmislukijan käyttö vie resursseja, työvoimaa, aikaa ja rahaa.

Luonnollisen kuuloinen koneääni on hyvä ratkaisu etenkin tietopainotteisiin äänikirjoihin ja oppimateriaaleihin. Niihin se sopii selkeän artikulaationsa ansiosta, olematta kuitenkaan robottimainen. Ääntä on mukava kuunnella ja vaikeampikin sanaston luonnistuu takeltelematta.

Vastikään julkaistun Yle-artikkelin mukaan sähköisten opetusmateriaalien käyttö on lisääntynyt. Etenkin lukioissa digiaineistoihin siirryttiin entisestään, kun oppivelvollisuus vuosi sitten laajeni ja toisen asteen opinnoista tuli maksuttomia. Artikkelin mukaan kustantamoiden lukioihin myymistä tuotteista jopa 70–80 prosenttia on digitaalisia oppimateriaaleja.

a.i.mater on tehnyt koneäänellä luettuja tieto- ja oppikirjoja muun muassa Editalle, Sanoma Prolle, Alma Talentille ja Celialle. Kirjojen teemat ovat vaihdelleet juridiikasta paaviuden historiaan ja anatomiasta alakoulun kirjoihin. Digitaalisia oppimateriaaleja on tehty myös osittain kuunneltavaksi, esimerkiksi kirjassa olevat yksittäiset tarinat ovat kuunneltavia.

Tutustu koneääni- ja Erin-asiakkaisiimme referensseistä

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Nainen istuu kesällä puutarhassa taidemaalaustarvikkeiden kanssa. Päässä on kuulokkeet.
Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa näyttelijöiden ja käsikirjoittajien lakossa on kysymys myös tekoälyn käytöstä. Huolenaiheet koskevat muun muassa työpaikkoja ja taiteellista luovuutta.
Mies istuu selkä kuvaajaa päin laiturilla korituolissa kuulokkeet päässä. Vieressä on pino kirjoja ja niiden päällä älypuhelin , josta lähtee piuha kuulokkeisiin.
Alkuvuodesta Apple Books ja kesäkuussa Storytel ilmoittivat ottavansa äänikirjapalveluihinsa koneäänet osaksi äänikirjalukijavaihtoehtojaan. Storytel laajentaa tätä vaihtoehtoa Voice Switcher -ominaisuudella, joka mahdollistaa kuulijan vaihtaa lukijaääntä.
Selko Digitalin logo, jossa silmä ja teksti Selko Digital.
Saavutettavuuteen erikoistunut yhteistyökumppanimme Selko Digital avaa vieraskynäblogissa koneäänien ja puheentunnistuksen vaikutusta digimaailman yhdenvertaisuuteen.
Keskellä lukee toukokuun ääniuutiset. Taustalla kuva kuulokkeista kirjapinon päällä, kuulokkeiden vieressä on juomalasi, jossa sitruunaviipale ja kukkiva omenapuun oksa.
Toukokuun ääniuutisten aiheina Google Bard, Metan uusi kielimalli, Applen uudet saavutettavuusominaisuudet, kielivähemmistöille suunnattu chatbot ja älykkäät NPC:t.
Keskellä lukee huhtikuun ääniuutiset. Taustalla kuva henkilöstä kuulokkeet päässä ja avonaisesta kirjasta lattialla. Henkilö tekee muistiinpanoja postit-lappuun.
Kokosimme yhteen artikkeliin huhtikuun kiinnostavimmat puheteknologiauutiset maailmalta. Aiheina muun muassa AutoGPT, äänikloonien teko artistien äänistä, älysilmälasit ja tekoälyuutisankkurit.
Nainen makaa ylhäältäpäin otetussa valokuvassa sohvalla silmät kiinni, kuulokkeet päässä ja hymyilee.
Suomalaisten lukuharrastusta tutkittiin Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämässä Suomi lukee 2023 -tutkimuksessa. Artikkelissa katsaus tutkimukseen ääni- ja sähkökirjojen osalta sekä Suomen Kustannusyhdistyksen todelliset myyntitilastot vuodelta 2022.