Mies istuu korituolissa laiturin nokassa ja katsoo merelle. Vieressä on kirjapino, jonka päällä älypuhelin. Miehellä on t-paita päällä ja kuulokkeet päässä.

Äänisisältöjen suosio aikakausmedioissa

Reilu viikko sitten olimme media-alan kärkitapahtumassa, Mediapäivässä, kertomassa koneäänten kehityksestä ja modernien koneäänten käytöstä äänisisältöjen lukijana. Aihe herätti yleisössä paljon mielenkiintoa; äänisisältöjen tekeminen selkeästi kiinnostaa. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten äänisisältöjen suosio näkyy nimenomaan aikakausmedioissa.

Aikakauslehdellä tarkoitetaan säännöllisesti ilmestyvää, painettua tai digitaalista, julkaisua. Aikakauslehdet kertovat artikkeleissaan laajemmin aiheista ja teemoista, kun taas sanomalehdet keskittyvät välittämään uutisia laajalle yleisölle. Aikakauslehti on yleensä määritelty jollekin kohderyhmälle, kuten ammattiryhmälle, tietyssä elämänvaiheessa elävälle tai harrastuksen parissa viihtyvälle. Nykypäivän aikakauslehdistä voidaan puhua aikakausmedioina, sillä ne toimivat hyvinkin interaktiivisesti useammissa kanavissa.

Nuoren yleisön tavoittaminen

Aikakausmedia ry teetti jäsenilleen kyselyn äänisisältöjen hyödyntämisestä ja tulevaisuuden näkymistä äänisisältöjen suhteen. Yhdistyksen jäseninä ovat Suomen merkittävimmät aikakausmediakustantajat ja -julkaisijat. Syyskuussa 2022 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 66 päätoimittajaa, toimituspäällikköä tai kustantantajaa.

Kyselystä saatiin selville, että 44 prosenttia aikakausmedioista julkaisee jo jotakin äänisisältöä. Näitä ovat esimerkiksi podcastit, audioartikkelit, musiikit, juttujen kuvittaminen äänimaisemilla, sekä erilaiset ääninäytteet, kuten linnunlaulu ja muut luontoäänet.

Kyselyn mukaan aikakausmedioiden tärkeimmät syyt äänisisältöjen tekemiseen ovat:

  • Nuoren yleisön tavoittaminen, 56 %
  • Sisällön tarjoaminen siellä, missä yleisö on, 48 %
  • Imagosyyt ja halu olla ajan hermolla, 46 %
  • Halu olla tiivis osa lukijan arkea, 40 %
  • Juttuja taustoittavan ja syventävän materiaalin tarjoaminen lukijalle, 32 %
  • Podcastit toimivat mainoksena muulle sisällölle ja kannustavat lukemaan, 32 %
  • Sisältöjen tekeminen saavutettavaksi, 30 %

Podcastit suosituin äänisisältö

Podcastit ovat suosituin äänisisältömuoto aikakausmedioissa, ilmenee kyselystä. Alla olevasta palkkikaaviosta näkee, miten 35 prosenttia aikakausmedioista tekee jo podcasteja ja yhteensä 41 prosenttia aikoo tehdä tai on kiinnostunut tekemään niitä.

Podcastien kuuntelun suosio jatkaa tasaista kasvutrendiään. Suurin kuuntelijayleisö löytyy 16–34 vuotiaista, jossa lähes 70 prosenttia on kuunnellut podcasteja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Pienin yleisö on yli 65-vuotiaissa: 65–74 vuotiaista vain 12 prosenttia on kuunnellut podcasteja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tätä vanhempien keskuudessa vielä harvempi. Kohdeyleisö on varmasti siis yksi tekijä podcastien tuotantohalukkuudessa; 17 prosenttia aikakausmedioista sanoo, ettei aio tehdä podcasteja.

Sataan prosenttiin tasattu palkkikaavio, jonka otsikkona lukee: suomalaisten aikakausmedioiden podcastit.

Äänisisältöjen tarjonnan kehittyminen

Äänisisältöjä tehdään sekä koneäänen että ihmislukijan toimesta: hieman yllättäen 10 prosenttia kyselyyn vastanneista aikakausmedioista käyttää sisällöistään koneääntä ja vain 6 prosenttia ihmisääntä. Yleisesti alalla nähdään sekä koneäänten että ihmislukijan lukemien sisältöjen lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana. Jopa 64 prosenttia uskoo koneäänellä luettujen juttujen lisääntyvän, kun taas 11 prosenttia uskoo niiden vähenevän.

Omassa tuotannossa ihmislukijaa suositaan kuitenkin mieluummin kuin koneääntä: koneäänen lukemia juttuja ei aio tehdä 60 prosenttia vastaajista, kun taas ihmisen lukemia juttuja ei aio tehdä 31 prosenttia. Tuloksessa saattaa näkyä esimerkiksi ennakkoluulot koneäänen laatua kohtaan tai vastaajan mielikuvat vanhanaikaisista robottimaisista koneäänistä.

Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia kertoo tekevänsä kuunneltavia artikkeleita eli audioartikkeleita. Nämä ovat yleistyneet myös sanomalehtipuolella viime aikoina. Kuunneltavien artikkeleiden lukemiseksi ääneen, vastanneet käyttävät kuitenkin yleisimmin koneääntä. Referenssinä audioartikkeleista aikakausmedia-asiakkaamme Suomen Kuvalehti, joka julkaisee viikoittain koneääni-Ilonan lukemia ääniversioita suosituimmista artikkeleistaan. Artikkelit ovat kuunneltavissa digijulkaisujen yhteydestä ja SK-radiosta.

Kaksi sataan prosenttiin tasattua palkkikaaviota, jonka otsikkona on: Äänisisältöjen lukija suomalaisissa aikakausmedioissa. Toinen palkki kuvastaa koneääniä ja toinen ihmislukijaa.

Seuraavan viiden vuoden aikana podcastit jatkavat suosiotaan. Vastaajista 76 prosenttia sanoo podcastien lisääntyvän aikakausmedioissa, eikä yksikään usko niiden ainakaan vähentyvän:

Sataan prosenttiin tasattu palkkikaavio, jonka otsikkona on: Miten uskot äänisisältöjen tarjonnan kehittyvän suomalaisissa aikakausmedioissa seuraavan viiden vuoden aikana. Kaaviossa on kolme palkkia, jotka kuvastavat koneäänen lukemia äänisisältöjä, ihmisäänen lukemia äänisisältöjä sekä podcastien tarjoamista.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

Aimaterin työntekijät Roope ja Niko tutkivat työpöydän edessä tietokoneelta jotain. Roope juuri osoittaa kädellään näyttöä.
28.2.2024
Artikkelissa esitellään ja vertaillaan verkkosivulukijaa ja äänirajapintaa: miten ne toimivat ja mikä tapa sopii mihinkin tarkoitukseen.
Educa-messujen 2024 logo
29.1.2024
a.i.mater oli mukana Educa-messuilla näytteilleasettajan roolissa. Paljon kiinnostavia kohtaamisia, keskusteluja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, sekä nykyisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tapaamisia.
10.1.2024
Digiaudion kulutus kasvaa edelleen, ääni on yhä tärkeämpi osa brändistrategiaa ja ääniklooneja voi hyödyntää muuhunkin kuin hupailuun. Muun muassa näihin voi hyödyntää moderneja koneääniä kuluvana vuonna.
21.12.2023
a.i.materin joulutervehdyksenä koneääni Ilonan lukema äänisatu Kiljusen perheen jouluaaton vietosta.
Lähikuva kädestä, joka on tietokoneen hiiren päällä. Taustalla näppäimistä, kaksi näyttöä, läppärin kulma ja kahvimuki.
29.11.2023
Turun yliopiston tutkimusryhmä TurkuNLP on avannut sivuston, jonka kautta sinäkin voit osallistua suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehitykseen. Artikkelissa avataan enemmän kielimallien kehityksen taustoja.
Nainen makoilee sängyllä kuulokkeet päässä, katselee vieressä olevaa kulhollista hedelmiä.
29.9.2023
Käydään läpi digiaudiotutkimusta, jossa syvennytään suomalaisten kuuntelutottumuksiin. Vastauksissa näkyy, miten digiaudion kuuntelusta on tullut valtavirtaa.