Kuva kaappaus Suomen Kuvalehden artikkeleita, joista aimaterin Ilona-koneääni lukee joka viikko muutaman kuunneltavaan muotoon.

Ilona-koneääni lukee Suomen Kuvalehden artikkeleita

Suomen Kuvalehti tarjoaa joka viikko yhdestä kolmeen artikkelia myös kuunneltavassa muodossa, Ilona-koneäänen lukemana. Ääneen luettuja artikkeleita pääsee kuuntelemaan sekä digilehden kautta että Spotifyn SK-radiosta eli Suomen Kuvalehden omasta podcastista. Suomen Kuvalehti ja a.i.mater aloittivat yhteistyönsä helmikuussa 2021.

Suomen Kuvalehti on viikoittain ilmestyvä aikakauslehti, joka käsittelee pinnalla olevia kotimaan ja ulkomaan tapahtumia, yhteiskunnallisia asioita, talouden ja politiikan aiheita, kulttuuri-ilmiöitä sekä tiedettä. Nykyinen Suomen Kuvalehti aloitti ilmestymisensä jo vuonna 1916 ja digilehti miltei sata vuotta myöhemmin vuonna 2010.

Yhteistyö Suomen Kuvalehden kanssa lähti käyntiin, kun a.i.materilta oltiin yhteyksissä Otavamediaan. Asia eteni Otavamedian digituottajien yhteiseen tapaamiseen, jossa tiedusteltiin kiinnostuneita käyttämään koneääntä artikkeleiden lukemiseen. Suomen Kuvalehden digituottaja Tuomas Pulsa oli heti kiinnostunut kokeilemaan Ilonan ääntä Suomen Kuvalehteen. Koneäänen suhteen Pulsa oli kuitenkin hieman skeptinen, sillä mielikuvana oli vanhentunut käsitys ”puhuvasta päästä”. a.i.materin tekemä testipätkä teki kuitenkin vaikutuksen ja ensimmäisenä ajatuksena Pulsalla oli: Onpas tämä hyvä!

Kuulijoilta positiivista palautetta koneäänen luonnollisuudesta

Ennen a.i.materin ja Suomen Kuvalehden yhteistyötä, Suomen Kuvalehti oli kokeillut jo aiemmin artikkeleita SK-radioon parin tuotantokauden ajan ihmisen lukemana. Ihmislukijan käyttäminen vie kuitenkin paljon resursseja, se on sekä aikaa vievää että kallista. Suomen Kuvalehti halusi silti tarjota sisältöjään myös kuunneltavassa muodossa, joten koneäänen käyttö oli hyvä vaihtoehto.

Kuulijoilta Suomen Kuvalehti on saanut positiivista palautetta. Heti artikkeleiden alussa kerrotaan lukijan olevan koneääni, mutta silti kuulijat ovat olleet hämmästyneitä, että lukija todella on koneääni. Kuulijoiden ensireaktio on ollut sama kuin Pulsankin: Onpas hyvän kuuloinen! Ilonan äänen on lisäksi kommentoitu olevan sympaattisen oloisesti pikkuisen ujo. Ääntä tekee mieli kuunnella lisää.

Artikkelit saavat kuunteluita aiheesta riippuen joistain sadoista joihinkin tuhansiin. Kuunneltaviksi artikkeleiksi Suomen Kuvalehti pyrkii valitsemaan ajattomia tekstejä. Tämä huomataan myös artikkeleiden kuuntelukerroista, sillä vanhempiinkin artikkeleihin tulee uusia kuuntelukertoja. Ääneen luettavat artikkelit valitaan lisäksi sen mukaan, miten ne soveltuvat puhuttaviksi. Kuvavetoiset ja grafiikkaa sisältävät jutut eivät siis toimi. Artikkeleiden valintaan vaikuttaa myös se, että ne ovat tekstimuodossa valmiita riittävän ajoissa. a.i.materin pitää ehtiä tekemään artikkelit Ilonan kanssa kuunneltavaan muotoon torstai-illan julkaisuun.

Kuunneltavat sisällöt tuovat uutta lisäarvoa

a.i.materin näkökulmasta yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Suomen Kuvalehti lähettää artikkelien tekstit a.i.materille heti alkuviikosta, jonka jälkeen ne esikäsitellään foneettiseen muotoon. Tämä tarkoittaa muun muassa vieraskielisten sanojen ja numeroiden muuttamista lausumismuotoonsa, jotta Ilona pystyy lukemaan ne mahdollisimman puhtaasti. Esikäsittelyn jälkeen teksti generoidaan puheeksi, jonka jälkeen valmiit MP3-tiedostot lähetetään Suomen Kuvalehdelle. Ennen Suomen Kuvalehdelle lähettämistä artikkelit kuitenkin aina kuunnellaan virheiden varalle. Tämä on mieluisaa työtä, sillä artikkelit ovat viihdyttävän kiinnostavia ja tarinallisia. Niistä oppii aina jotain uutta.

Tuomas Pulsa kehuu koko yhteistyön a.i.materin kanssa luonnistuneen todella hyvin ja sujuvasti. Yhteistyö on ollut vaivatonta, sillä kuunneltavien sisältöjen toteuttamisesta ei aiheudu Suomen Kuvalehdelle lisää työmäärää, joka on tärkeä huomio hektisessä lehtikustannusarjessa. Suomen Kuvalehden artikkeleita on siis jatkossakin tarjolla myös kuunneltavassa muodossa.

Äänisisällöillä saadaan tuotua uutta lisäarvoa painetun ja digilehden rinnalle. Ne sekä helpottavat digilehden lukijoita että tuovat vaihtelua. Luonnollisen koneäänen ja nopean toteutusajan avulla tämä saadaan järjestettyä kustannustehokkaasti.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Kännykän näyttö, jossa näkyy Rakennuslehden artikkeli, joka kertoo, että Rakennuslehden artikkelit ovat nyt kuunneltavia. Kännykkää pitelee käsi ja taustalla näkyy sepeliä.
5.2.2025
Rakennuslehden kuunneltavat artikkelit ovat saaneet lukijoilta positiivisen vastaanoton ja kuuntelumäärät ovat yllättäneet toimituksessa. Referenssitarinassa kerrotaan, miten Rakennuslehti koki verkkosivulukijan käyttöönoton.
Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Mies istuu toimistolla työpöytänsä ääressä. Valokuva on otettu takaapäin, joten kuvassa näkyy henkilön selkä ja tietokoneen näytöt, takana näkyy sumealla muuta toimistoa.
16.8.2024
Case-esimerkki Ylelle toteutetusta kieliteknologian projektista, jossa hyödynnettiin CLIP-tekoälymallia kuvahaun sujuvoittamiseen materiaaliarkistoista.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.