saavutettavan kirjallisuuden Celian logo ja a.i.materin yhteistyö.

Ilona-koneääntä kuullaan nyt myös Celian kirjoissa

Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, kuten äänikirjoina. Celia ja a.i.mater aloittivat yhteistyön vuoden 2020 kesällä, jolloin organisaatio sai testikäyttöön ensimmäisen a.i.materin Ilona-koneäänellä toteutetun äänikirjan. Kokeilusta aukesi yhteistyö, jonka tulevaisuuden mahdollisuudet ovat moninaiset.

Celialla on yli 45 000 kappaleen äänikirjavalikoima, joka on suunnattu henkilöille, joille perinteisen tekstikirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa. Maksuton valikoima sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta sekä eri kouluasteiden oppikirjoja. Äänikirjat ovat digitaalisia äänitallenteita, joista kauno- ja tietokirjat sekä perusasteen ja lukion oppikirjat ovat luettu ihmisäänellä ja korkea-asteen sekä ammatillisten oppilaitosten äänikirjat pääosin koneäänellä.

Celia tuottaa saavutettavaan muotoon vuosittain noin 30 % kaikista Suomessa julkaistusta kauno- ja tietokirjoista. Äänikirjojen tuottaminen ihmislukijalla vie kuitenkin runsaasti aikaa ja rahaa. Celia käyttääkin myös synteettistä koneääntä, jonka avulla useamman kirjan tuottaminen saavutettavaan muotoon mahdollistuu. Koneäänet kuulostavat kuitenkin yleensä hyvin konemaisilta, eivätkä kuuntelijat ole niihin aina tyytyväisiä. Tähän haasteeseen ohjelmistoyritys a.i.mater tarjoaa ratkaisun poikkeuksellisen luonnollisen kuuloisella Ilona-koneäänellään.

 

Suomenkielinen koneääni Ilona sai ylistävää palautetta testikirjojen kuuntelijoilta

a.i.mater tarjosi synteettistä llona-ääntään Celialle toukokuussa 2020, ja organisaatio lupasi ottaa sen kokeiluluontoiseen käyttöön. Kesän aikana a.i.mater toteutti Ilonalla kaksi testiäänikirjaa, joista Celian kuuntelijajoukko antoi palautetta. Ilona ylitti täysin kuuntelijoiden odotukset. Se sai ”lähestulkoon ylistävää palautetta” testiprojektin yhteyshenkilön sanoin.

Kuuntelijat kehuivat Ilonan luennan tauotusta sekä kaunokirjallisen tekstin rytmitystä, mikä ei tavallisesti toimi koneäänellä hyvin. Ilonaa kuvailtiin luontevana, neutraalina ja miellyttävänä äänenä, jolla on ystävällinen ja hyväntuulinen sävy. Monen kuuntelijan mielestä ääni kuulosti oikean ihmislukijan ääneltä, ja toiset olivatkin kuulevinaan Ilonan äänessä erilaisia sävyjä tekstin teemojen mukaan. Jotkin kuuntelijat pitivät Ilonaa jopa parempana kuin monia ihmislukijoita, ja useat mainitsivat sen olevan paras koneääni, jota on koskaan kuullut.

Onnistuneiden demokirjojen jälkeen yhteistyö oli luontevaa ulottaa Celian virallisen valikoiman kirjoihin. Sittemmin a.i.mater on toteuttanut Celialle Ilona-äänellään yhden niin sanotun Daisy-yhdistelmäkirjan ja kaksi äänikirjaa. Celialla ollaan oltu erittäin tyytyväisiä a.i.materin tuottamiin kirjoihin.

 

Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet puheteknologian ja saavutettavuuden saralla ovat moninaiset

Myös a.i.materilla ollaan oltu innoissaan yhteistyöstä: ”Celia on hieno referenssi ja esimerkki siitä, miten tekoälypohjaiset ratkaisut voivat parantaa elämänlaatua. Kaikki ihmiset ansaitsevat hyvän kuuntelukokemuksen, ja jos me pystymme mahdollistamaan sen Ilonan kautta sellaisten kirjojen osalta, joita ei esimerkiksi resurssien takia voida lukea näyttelijän toimesta ääneen, se on fantastista”, a.i.materin toimitusjohtaja Lauri Falck kertoo tyytyväisenä.

a.i.materin ja Celian yhteistyö ääni- ja yhdistelmäkirjojen osalta jatkuu,  ja a.i.materilla sen toivotaan ottavan uudenlaisiakin muotoja. Poikkeuksellisen luonnollinen koneääni yhdistettynä nopeisiin tuotantoaikoihin tarjoaa laajoja mahdollisuuksia esimerkiksi oppimateriaalin saavutettavuuteen liittyen. 

Celian kirjoitus a.i.materin toteuttamista äänikirjoista:

Lukivaikeus ei estä hyvää lukukokemusta: Äänellä on väliä – vai onko?

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Mies istuu toimistolla työpöytänsä ääressä. Valokuva on otettu takaapäin, joten kuvassa näkyy henkilön selkä ja tietokoneen näytöt, takana näkyy sumealla muuta toimistoa.
16.8.2024
Case-esimerkki Ylelle toteutetusta kieliteknologian projektista, jossa hyödynnettiin CLIP-tekoälymallia kuvahaun sujuvoittamiseen materiaaliarkistoista.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Selko Digitalin logo, jossa silmä ja teksti Selko Digital.
19.6.2023
Saavutettavuuteen erikoistunut yhteistyökumppanimme Selko Digital avaa vieraskynäblogissa koneäänien ja puheentunnistuksen vaikutusta digimaailman yhdenvertaisuuteen.