Kirjakauppaliiton Bisneksenä kirjat toimialapäivä. Ihmiset istuvat tuoleillaan ja kuuntelevat lavalla olevaa puhujaa.

Kevään 2022 livetapahtumat

Loppukevään aikana pääsimme taas livetapahtumiin. Tapahtumat olivat keskenään hyvin erilaisia: yliopiston konferenssia, kirja-alan toimialapäivää ja bioteknologian ammattimessut. Tässä niistä lisää!

Kielitieteen päivät

Kolmepäiväiset Kielitieteen päivät järjestettiin toukokuun puolivälissä Turun yliopistolla. Aiheet konferenssissa liikkuivat kielentutkimuksen ja kieliteknologian teemoissa. Meiltä Antti ja Kai saivat tapahtumaan kutsun tulla esittelemään muun muassa a.i.materin koneäänityötä.

a.i.materin ingressinä kerrottiin, miten puheteknologiasta on tulossa entistä tärkeämpi osa päivittäistä elämäämme tekniikan kehittyessä ja sitä käyttävien palveluiden kysynnän kasvaessa:

  • Koneääntä käytetään yhä enemmän äänisisällöissä, kuten äänikirjoissa ja oppimateriaaleissa, sillä lähestulkoon ihmistason laatuista puhetta voidaan tuottaa nopeammin kuin ihminen pystyisi sitä studiossa lukemaan.
  • Automaattista puheentunnistusta taas käytetään laajalti nykypäivän digitaalisissa avustajissa sekä integroituna erilaisiin toimialojen ja teollisuuden käyttöön.

 

Työpaja alkoi esittelytilaisuudella, jossa Kai kertoi, mitä me a.i.materilla teemme ja miten se liittyy kieliteknologiaan ja syväoppimistutkimukseen. Puheessa painotettiin näkökulmaa; miten rakentaa luonnollisen kuuloinen suomenkielinen puhesyntetisaattori.

Työpajaan kuului myös demotilaisuus, jossa esittelimme nykyaikaista syväoppimisen metodeihin perustuvaa suomenkielistä puhesyntetisaattoria. Demotilaisuus keräsi paljon kiinnostuneita vierailijoita kuulemaan, miten koneääni-Ilona luki Kielitieteen päivien verkkosivuja.

Kirjakauppaliiton Bisneksenä kirjat -toimialapäivä

Kustannus- ja kirja-alan toimialapäivä pidettiin 24.5.2022 Pasilan Veturitalleilla Kirjakauppaliiton järjestämänä. Tapahtuman teemoina olivat talouden, kuluttamisen ja logistiikan lähitulevaisuuden näkymät sekä digitalisaation mukanaan tuomat muutokset. Aiheisiin liittyen Lauri sai kutsun tulla esittelemään koneäänien käyttöä äänikirjoissa.

Esityksessä Koneäänten rooli äänikirjatuotannossa nyt ja viiden vuoden päästä, käsiteltiin koneäänten historiaa, koneääni-Ilonaa ja koneäänien mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Seuraavassa tiivistelmä esityksestä:

Nykyiset neuroverkkopohjaiset koneäänet pohjautuvat koneoppimismenetelmiin, jotka jäljittelevät ihmismäistä puhetta kuulemansa perusteella. Luonnollisen kuuloisessa puheessa kuuluu tauotukset ja painotukset, eikä siinä ole äänteiden välisiä rajoja. Vanhat koneäänet taas perustuvat juuri eri äänteiden yhdistämiseen, jolloin ongelmana on äänteiden rajojen ja puheen prosodian epäluonnollisuus.

Viiden vuoden päästä painopiste on yhä syvemmin luonnollisuudessa. Tämä tarkoittaa muun muassa semantiikkasidonnaisuuden kasvamista, eli koneääntä voidaan muokata elävämmäksi tunnetilan mukaisesti. Malleille voidaan jo nyt kertoa, miten puhetta pitäisi muokata, esimerkiksi lue iloisesti, mutta automatiikkaa tähän ei vielä ole. Tämän päivän luonnollisen kuuloiset koneäänet sopivat nykyisellään erityisesti oppikirjoihin. Mutta kun semantiikkaa saataisiin mukaan, niin koneäänen kanssa luettavat kirjallisuustyylit laajenisivat huomattavasti.

Muita mahdollisuuksia äänikirjoissa viiden vuoden päästä on useamman koneäänen käyttäminen esimerkiksi vuoropuheluissa, mahdollisuus valita itse äänikirja kenen tahansa lukijan lukemana, tai synteettiset äänet, joilla on kokonaan keinotekoinen identiteetti. Ääni profiloituisi sen mukaan, mikä ketäkin kuulijaa miellyttää. Kuulijalla itsellään olisi myös mahdollisuus hienosäätää koneääntä mieleisekseen.

Ihmiset istuvat tuoleillaan ja kuuntelevat lavalla olevaa puhujaa.
Aimaterin Lauri Falck puhumassa Kirjakauppaliiton lavalla. Taustalla valkokankaalla esitys käynnissä, siinä lukee: Olen Aimaterin koneääni-Ilona.

ChemBio Finland

Kevään viimeinen livetapahtuma oli kemian ja bioteknologian ammattitapahtuma ChemBio Finland -messut. Helsingin Messukeskuksessa 8.-9.6.2022 järjestettävä tapahtuma oli koronan vuoksi siirtynyt pariin otteeseen eteenpäin, mutta nyt messut voitiin viimein pitää. Messupisteellämme edustivat Eve ja Niko.

Ammattitapahtumaan kuuluu alan ihmisten verkostoituminen, uutuustuotteiden esittely ja ajankohtaista tietoa antavat luennot ja seminaarit. Me keskityimme demoamaan puheohjattavaa Nopteraa ja koneääni-Ilonaa, sekä kertomaan tekstiaineistojen hyödyntämisestä. Puheentunnistuksesta ja vapaasta sanelusta tuli kyselyjä; etenkin alan sanaston ja numeroiden tunnistamisesta.

Ilonan ääni herätti kuitenkin messuvierailijoissa eniten hämmästystä: se tosiaan on koneääni, eikä ihmisen ääni! Useampikin henkilö alkoi kaavailla Ilonaa erilaisten koulutusmateriaalien lukijaksi. Tähän koneääni myös mielestämme sopii enemmän kuin hyvin, sillä koneääntä käytettäessä tekstien päivittäminen jälkeenpäinkin onnistuu vaivattomasti ja nopeasti.

Aimaterin messupiste, jossa rolluppi ja esittelypöytä, jossa tietokoneet ja kaiuttimet. Näiden välissä Aimaterin Eveliina Tupala Aimaterin hupparissa.
Helsingin Messukeskuksen vaalea ja valoisa keskikäytävä. Keskellä roikkuu iso valotaulu, jossa lukee ChemBio Finland.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Tekstinlouhinta on tekoälypohjainen menetelmä, jolla tekstimassoista löydetään niihin piiloutuvaa tietoa. Kuvassa mies istuu Excelin edessä ja takana vaaleat ruudukkoikkunat kesämaisemalla.
Tekoälypohjaisilla tekstinlouhinnan työkaluilla laajoista tekstimassoista löydetään tekstisisältöön piiloutuvia tärkeitä havaintoja. Parhaimmillaan nämä oivallukset voivat jopa lisätä niitä käyttävien yritysten kilpailuetua.
Taustalla punahiuksinen nainen, jolla kuulokkeet päässä. Kuvan päällä sumennettu suorakulmio, jossa lukee: Helmikuun ääniuutiset. Tekstin alla on piirretty valkoinen ääniaalto alleviivaamaan tekstiä.
Kokosimme koko helmikuun ajalta yhteen artikkeliin mielenkiintoisimmat koneääni- ja puheentunnistusuutiset maailmalta. Voit myös kuunnella artikkelin Ilonan lukemana.
Mies istuu tietokoneen edessä kuulokkeet päässä. Hän nauhoittaa studiomikkiin puhettaan. Takana on ristikkoikkunat, joista näkyy vihreää luontoa.
Äänen kloonauksella tavoitellaan synteettistä ääntä, joka muistuttaa mahdollisimman paljon alkuperäistä puhujaa. Artikkelissa menetelmän hyödyistä ja syväväärennösten riskeistä.
Mies istuu korituolissa laiturin nokassa ja katsoo merelle. Vieressä on kirjapino, jonka päällä älypuhelin. Miehellä on t-paita päällä ja kuulokkeet päässä.
Aikakausmediat näkevät tärkeimpinä syinä äänisisältöjen tekemiselle nuoren ja uuden yleisön tavoittamisen. Suosituin äänisisällön muoto on podcastit.
Nainen makaa selällään silmät kiinni ja kuulokkeet korvilla, vierellä on lautasellinen pilkottuja hedelmiä.
Koneäänet antavat kuluttajalle mahdollisuuden päättää, missä muodossa haluaa sisältönsä kuluttaa. Samalla lisätään sisällön saavutettavuutta.
Studiolaatuinen mikrofoni. Takana ikkuna, jossa kesäiset maisemat. Pöydällä vaaleanpunainen kesäkukka.
Artikkelissa tutustutaan Microsoftin kehittämään VALL-E -tekoälymalliin, joka pystyy tuottamaan ihmisen äänestä koneääntä vain kolmen sekunnin pohjalta. Sekä Applen uutisiin julkaista äänikirjoja koneäänien lukemina.