Loppukevään aikana pääsimme taas livetapahtumiin. Tapahtumat olivat keskenään hyvin erilaisia: yliopiston konferenssia, kirja-alan toimialapäivää ja bioteknologian ammattimessut. Tässä niistä lisää!
Kielitieteen päivät
Kolmepäiväiset Kielitieteen päivät järjestettiin toukokuun puolivälissä Turun yliopistolla. Aiheet konferenssissa liikkuivat kielentutkimuksen ja kieliteknologian teemoissa. Meiltä Antti ja Kai saivat tapahtumaan kutsun tulla esittelemään muun muassa a.i.materin koneäänityötä.
a.i.materin ingressinä kerrottiin, miten puheteknologiasta on tulossa entistä tärkeämpi osa päivittäistä elämäämme tekniikan kehittyessä ja sitä käyttävien palveluiden kysynnän kasvaessa:
- Koneääntä käytetään yhä enemmän äänisisällöissä, kuten äänikirjoissa ja oppimateriaaleissa, sillä lähestulkoon ihmistason laatuista puhetta voidaan tuottaa nopeammin kuin ihminen pystyisi sitä studiossa lukemaan.
- Automaattista puheentunnistusta taas käytetään laajalti nykypäivän digitaalisissa avustajissa sekä integroituna erilaisiin toimialojen ja teollisuuden käyttöön.
Työpaja alkoi esittelytilaisuudella, jossa Kai kertoi, mitä me a.i.materilla teemme ja miten se liittyy kieliteknologiaan ja syväoppimistutkimukseen. Puheessa painotettiin näkökulmaa; miten rakentaa luonnollisen kuuloinen suomenkielinen puhesyntetisaattori.
Työpajaan kuului myös demotilaisuus, jossa esittelimme nykyaikaista syväoppimisen metodeihin perustuvaa suomenkielistä puhesyntetisaattoria. Demotilaisuus keräsi paljon kiinnostuneita vierailijoita kuulemaan, miten koneääni-Ilona luki Kielitieteen päivien verkkosivuja.
Kirjakauppaliiton Bisneksenä kirjat -toimialapäivä
Kustannus- ja kirja-alan toimialapäivä pidettiin 24.5.2022 Pasilan Veturitalleilla Kirjakauppaliiton järjestämänä. Tapahtuman teemoina olivat talouden, kuluttamisen ja logistiikan lähitulevaisuuden näkymät sekä digitalisaation mukanaan tuomat muutokset. Aiheisiin liittyen Lauri sai kutsun tulla esittelemään koneäänien käyttöä äänikirjoissa.
Esityksessä Koneäänten rooli äänikirjatuotannossa nyt ja viiden vuoden päästä, käsiteltiin koneäänten historiaa, koneääni-Ilonaa ja koneäänien mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Seuraavassa tiivistelmä esityksestä:
Nykyiset neuroverkkopohjaiset koneäänet pohjautuvat koneoppimismenetelmiin, jotka jäljittelevät ihmismäistä puhetta kuulemansa perusteella. Luonnollisen kuuloisessa puheessa kuuluu tauotukset ja painotukset, eikä siinä ole äänteiden välisiä rajoja. Vanhat koneäänet taas perustuvat juuri eri äänteiden yhdistämiseen, jolloin ongelmana on äänteiden rajojen ja puheen prosodian epäluonnollisuus.
Viiden vuoden päästä painopiste on yhä syvemmin luonnollisuudessa. Tämä tarkoittaa muun muassa semantiikkasidonnaisuuden kasvamista, eli koneääntä voidaan muokata elävämmäksi tunnetilan mukaisesti. Malleille voidaan jo nyt kertoa, miten puhetta pitäisi muokata, esimerkiksi lue iloisesti, mutta automatiikkaa tähän ei vielä ole. Tämän päivän luonnollisen kuuloiset koneäänet sopivat nykyisellään erityisesti oppikirjoihin. Mutta kun semantiikkaa saataisiin mukaan, niin koneäänen kanssa luettavat kirjallisuustyylit laajenisivat huomattavasti.
Muita mahdollisuuksia äänikirjoissa viiden vuoden päästä on useamman koneäänen käyttäminen esimerkiksi vuoropuheluissa, mahdollisuus valita itse äänikirja kenen tahansa lukijan lukemana, tai synteettiset äänet, joilla on kokonaan keinotekoinen identiteetti. Ääni profiloituisi sen mukaan, mikä ketäkin kuulijaa miellyttää. Kuulijalla itsellään olisi myös mahdollisuus hienosäätää koneääntä mieleisekseen.
ChemBio Finland
Kevään viimeinen livetapahtuma oli kemian ja bioteknologian ammattitapahtuma ChemBio Finland -messut. Helsingin Messukeskuksessa 8.-9.6.2022 järjestettävä tapahtuma oli koronan vuoksi siirtynyt pariin otteeseen eteenpäin, mutta nyt messut voitiin viimein pitää. Messupisteellämme edustivat Eve ja Niko.
Ammattitapahtumaan kuuluu alan ihmisten verkostoituminen, uutuustuotteiden esittely ja ajankohtaista tietoa antavat luennot ja seminaarit. Me keskityimme demoamaan puheohjattavaa Nopteraa ja koneääni-Ilonaa, sekä kertomaan tekstiaineistojen hyödyntämisestä. Puheentunnistuksesta ja vapaasta sanelusta tuli kyselyjä; etenkin alan sanaston ja numeroiden tunnistamisesta.
Ilonan ääni herätti kuitenkin messuvierailijoissa eniten hämmästystä: se tosiaan on koneääni, eikä ihmisen ääni! Useampikin henkilö alkoi kaavailla Ilonaa erilaisten koulutusmateriaalien lukijaksi. Tähän koneääni myös mielestämme sopii enemmän kuin hyvin, sillä koneääntä käytettäessä tekstien päivittäminen jälkeenpäinkin onnistuu vaivattomasti ja nopeasti.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
a.i.mater mukana Jukolan viestissä
Marraskuun puhujakeikat koneäänistä ja audiosisällöistä
