Vuosi 2022 oli a.i.materille ensimmäinen vahvan kasvun vuosi; tuplasimme vuoden 2021 liikevaihdon henkilöstön pysyessä samana. Viime vuonna tehdyt strategian muutokset kantoivat tänä vuonna toivotulla tavalla hedelmää. Puheteknologian edelläkävijän mielikuvan rakentaminen on ollut onnistunutta, ja tähän liittyvät brändi-, verkkosivu- ja markkinointipäivitykset ovat mahdollistaneet sen, että asiakkaat ovat löytäneet palvelumme.
Talvi
Kiinnostus Ilona-koneääntä kohtaan oli jo vuonna 2021 ollut ilmeistä. Vuoden alkaessa saimme uusia käyttäjiä äänirajapinnalle ja teimme useita äänikirjoja: ihmisen anatomiaa Editalle, paaviuden historiaa Studium Catholicumille, juridiikka-kirjasarjaa AlmaTalentille sekä lasten oppikirjoja SanomaProlle.
Vuonna 2021 aivoissamme oli alkanut muhimaan ajatus suomenruotsalaisesta, modernista koneäänestä, sillä julkisten toimijoiden verkkosivulukijoiden tulee toimia suomeksi ja ruotsiksi. Nykyisellään monella on käytössä sivuillaan riikinruotsi, ja kokemus siitä, että tämä ei palvele suomenruotsalaisia asiakkaita oikealla tavalla oli vahva.
Ensimmäisen modernin suomenruotsalaisen koneäänen kehitys lähti liikkeelle sopivan äänen löytämisellä ja tekstidatan koostamisella. Studionauhoitukset pääsivät alkamaan jo helmikuussa.
Oman suomenruotsalaisen koneäänen kehityksen lisäksi pääsimme tekemään toistakin itsellemme uudenlaista koneääntä – koneääntä, joka puhuu samalla äänellä suomea, ruotsia ja englantia. Kyseinen ääni tulisi Turun seudun joukkoliikenteen, Fölin, pysäkki- ja muihin busseissa tapahtuviin kuulutuksiin. Koneäänen kehitys alkoi studionauhoituksilla ääninäyttelijä Jenni Sainion kanssa.
Omat verkkosivut päivitettiin painottumaan enemmän tarjoamiimme palveluihin. Sivut olivat aiemmin painottuneet tuotelähtöisemmin Ilonaan, Nopteraan ja Eriniin. Nyt niitä ajantasaistettiin tuomaan puhe- ja kieliteknologian osaamistamme kattavammin esille. Sivut kategorisoitiin koneääniin, puheentunnistukseen ja tekstiaineistojen käsittelyyn.
Äänikirjojen luentaa helpottavan Erinin käyttöliittymää kehitettiin ja siihen lisättiin muutama isompi uusi toiminnallisuus, esimerkkinä näistä automaattinen lausumisohjeiden tallennus ja ehdotus.
Kevät
Keväällä pääsimme starttaamaan tämän vuoden isointa ja mielenkiintoisimpiin lukeutuvaa projektia, kun puheentunnistukseen liittyvä yhteistyö äänikirjastudio Silencion kanssa käynnistyi.
Toinen merkittävä asiakkuus käynnistyi, kun teimme POC-projektin ePress Finlandille heidän palvelussaan olevien sanoma – ja aikakauslehtien audioittamiseksi.
Kevään korvalla aloitimme suomenruotsia puhuvan koneäänen koulutuksen talven nauhoituksista saadulla datalla. Kehitteillä oleva koneääni herätti myös median kiinnostusta; Yle Åboland ja Hufvudstadsbladet tekivät haastattelut aiheesta. Molemmissa haastatteluissa kysyttiin myös tulevan koneäänen nimeä – Amanda kuulosti sopivalta ja toimivalta niin suomeksi kuin kansainvälisesti. Yle tituulerasi sitä “Ilonan pikkusiskoksi”.
Alkuvuodesta käynnistyneet keskustelut mediayhtiöiden kanssa koneäänten hyödyntämisestä audiosisältöjen tuotannossa jatkuivat. Ilta-Sanomat otti Ilonan koekäyttöön audiosisältöjen tuottamiseksi. Kaksplus ja Anna -lehdet testailivat Ilonan käyttöä niinikään.
Kevään lopussa, koronan hellitettyä, pääsimme edustamaan keskenään hyvin erilaisiin tapahtumiin: Kielitieteen päiville Turun yliopistolla, Kirjakauppaliiton toimialapäiville, ja pariin otteeseen siirtyneille kemian ja bioteknologian Chembio-messuille. Näistä tapahtumista voi lukea vielä lisää omasta blogitekstistä.
Kesä
Saimme kesän ajaksi Alexander Ginlundin Åbo Akademilta mukaan suomenruotsia puhuvan Amanda-koneäänen jatkokehitykseen. Alexander tarjosi korvaamatonta apua fonemisoinnin parantamisessa – tässä olimme ensimmäisten koulutuskierrosten jälkeen havainneet vakavaa puutetta.
Kesällä saimme useamman isomman projektin (esimerkkinä Fölin kuulutukset hoitava koneääni) maaliin ja laskutus rullasi huomattavasti kesän tavanomaisia odotuksia paremmin. Heinäkuu oli itse asiassa laskutuksellisesti tämän vuoden toiseksi paras kuukausi. Toimistolla oli joku paikalla koko kesän, vaikka kaikki kävivätkin vuorollaan lomilla. Toimiston pakastinta täytettiin jäätelöillä auttamaan pahimpiin helteisiin. Nautimme kuitenkin lämmöstä ja haaveilimme kattoterassin varustamista omalla uima-altaalla.
Kesällä pidettiin myös suunnistusharjoituksia, sillä meille oli heti vuoden alussa tarjoutunut mahdollisuus osallistua Jukolan suunnistusviestiin yhtenä osuusisännistä. Osuusisännän rooliin kuului myös oma joukkue tapahtumaan. Kevään mittaan tapahtumaan oli valmistauduttu erinäisillä markkinointimateriaaleilla, kuten aitamainosten ja mainosvideon teettämisellä, sekä yhteistyöjulkaisujen ja ennakkohaastattelujen tekemisellä. Kaikki huipentui viikkoa ennen juhannusta Mynämäellä pidettyihin Jukolan kisoihin. Viikonloppu oli meille Jukola-ensikertalaisille ja suunnistusnoviiseille varsin mieleenpainuva kokemus. Jukola-seikkailun tunnelmista kirjoitimme oman blogitekstin heti tuoreeltaan kisaviikonlopun jälkeen, sen pääset lukemaan tästä.
Syksy
Syksy toi mukanaan sateiden ja kylmempien säiden lisäksi myös tukun erinomaisia tapahtumia. Edustimme niin kirjamessuilla, AI Finland-tapahtumassa, Solver X:ssä kuin Slushin sivutapahtumana järjestetyssä Audio Networking Eventissä. Puheenvuorot meille siunaantuivat AI Finlandiin ja Audio Networking -tapahtumaan; näiden tapahtumien sisällöistä ja puheenvuoroista pääset lukemaan tästä.
Kirjamessuilla tapasimme kustannusalan ihmisiä ja keräsimme arvokasta palautetta Erinin toimivuudesta. Tämän palautteen perusteella päädyimme kehittämään yhdessä BeanBakersin kanssa design sprintissä uuden, freesatun prototyypin käyttöliittymästä. Kirjamessuiltakin kerätyn palautteen perusteella oli selvää, että Erinistä pitää tehdä käyttäjäystävällisempi.
Käyttöliittymän kehittämisen lisäksi olemme alustaneet Erinin kansainvälistymistä kartoittamalla sopivia markkinoita Business Finlandin Tempo-projektin aikana. Olemme esitelleet käyttöliittymää ja keränneet palautetta kansainvälisiltäkin toimijoilta. Tämä osaltaan vaikutti päätökseen tehdä yhteistyötä Erinin käyttöliittymän kehittämiseksi kokeneen UI/UX -kehityskumppanin kanssa.
Päivien lyhentyessä haimme energiaa työpäiviin aloittamalla kokeilun, jonka aikana työntekijöillä oli mahdollisuus harrastaa kaksi tuntia viikossa liikuntaa työajalla. Kokeilimme erinäisiä lajeja yhdessäkin: muun muassa kiipeilyä, kuntosalia, uintia ja sulkapalloa kerkesimme harrastamaan yhdessä syksyn aikana.
Silencion ja ePressin kanssa käynnistetyt projektit veivät Erinin kehitystyön lisäksi suuren osan kehittäjiemme ajasta. Saimme lisäksi Amanda-koneäänen vihdoin eräällä tapaa valmiiksi, kun se otettiin käyttöön KEHA-keskuksen Työmarkkinatori-sivustolle. Koneäänen kehitys on kuitenkin jatkunut aktiivisena vielä käyttöönoton jälkeenkin. Viilattavaa löytyy edelleen, joten kehitystyö ei missään nimessä ole vielä loppunut.
Järjestimme marraskuun lopulla myös pikkujoulut. Pitkään suunnitellut paintball-pelit saatiin vihdoin järjestettyä Huvilupa-naapurin sisäpeliareenalla. Pelien jälkeen siirryttiin Kavalton tilalle, jossa loppuilta vietettiin lautapelejä pelaillen, savusaunassa saunoen ja avannossa uiden. Nautimme myös tilan erinomaisen pitopalvelun antimista.
Kohti seuraavaa vuotta
Tähänkin vuoteen on kuulunut runsaasti hienoja uusia avauksia. Erityisen hienoa on ollut huomata, kuinka useat asiakkaat ovat uskaltaneet luottaa pieneen yritykseen. Olemme onnistuneet ylittämään asiakkaiden odotukset, ja saamaan hyvää palautetta erityisesti vuoden isompien projektien osalta.
Vuonna 2022 tuplasimme liikevaihtomme ja teimme huomattavasti vähemmän tappiota edelliseen tilikauteen nähden. Kotimaisen puheteknologian ykkösyrityksen rakentaminen on tänä vuonna ottanut aimo harppauksen eteenpäin ja kasvu jatkuu ensi vuonnakin.
Erityisellä mielenkiinnolla seuraamme miten yhteistyötä mediayhtiöiden kanssa päästään vuonna 2023 kehittämään ja miten KV-avauksemme kantavat hedelmää.
Eteenpäin, sano mummo lumes.
– Lauri