Vaalean taustan keskellä iso keltainen ympyrän muotoinen logo, jossa lukee Mediapäivä 2023.

a.i.mater mukana Mediapäivässä

Mediapäivä on 25.1.2023 järjestettävä media-alan kärkitapahtuma, jossa käsitellään media-alan kuulumisia sekä tulevaisuuden suuntaviivoja ja mahdollisuuksia. Olemme mukana Mediapäivässä omalla puheenvuorollamme sisältöjen audioittamisesta moderneilla koneäänillä.

Tämän vuoden Mediapäivän teemana on vauhtia teknologisista innovaatioista. Teemaa käsitellään monipuolisesti niin paneelikeskusteluissa, puhujavieraiden esitelmissä, kuin workshopin merkeissäkin. Sisältöjen audioittaminen moderneilla koneäänillä -puheenvuoromme lisäksi aiheina ovat podcastit, vastuullinen tekoäly ja journalismi, luotettavan tiedon tuottaminen, asiakaskokemuksen optimointi, lasten ja nuorten mediamaailmasta ajan tasalla pysyminen, sekä mediayhtiöiden mahdollisuudet sitouttaa yleisöä vuoropuhelun kautta.

Mediapäivää vietetään tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. Tapahtumaa ovat järjestämässä Aikakausmedia, Graafinen teollisuus, Medialiitto, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto.

Tapahtumapaikka on Helsingissä, Lasipalatsin Bio Rexissä. Mediapäivään voi osallistua myös etänä. Ilmoittautuminen Mediapäivän verkkosivuilta.

Sisältöjen audioittaminen moderneilla koneäänillä

Audiosisällöistä äänikirjat ja podcastit ovat Suomessa olleet nousussa vuodesta 2019 lähtien. Näiden kulutus kiihtyi entisestään vuoden 2020 etäilyjen aikana. Suosion myötä media-alalla on havahduttu tekstiartikkeleiden laajempaan hyödyntämiseen audioartikkeleiden muodossa.

Audioartikkelit tarkoittavat yleensä verkkosivuilla olevan tekstiartikkelin yhteyteen upotettua painiketta, josta artikkelin voi kuunnella ääneen luettuna. Audioartikkeleita voidaan myös koota kyseisen lehden omaan uutissovellukseen tai esimerkiksi Spotifyhin. Uutissovelluksista ja Spotifysta artikkeleita on helppo kuunnella esimerkiksi aamutoimien ohessa tai matkalla töihin.

Kun tekstiartikkeleita syntyy päivässä useita, koneääni on huomattavasti tehokkaampi vaihtoehto kuin ihmisen käyttäminen studioäänityksissä. Koneääntä käytettäessä ei myöskään haittaa, vaikka artikkelin tekstisisältöä myöhemmin päivitettäisiin. Kuuntelukokemuksestakaan ei tarvitse tinkiä, sillä modernit koneäänet ovat koneoppimispohjaisuutensa ja jatkuvasti kehittyvien menetelmien ansiosta hyvinkin luonnollisen kuuloisia.

Aikakauslehtiartikkeleiden ääneen lukemiseksi kehittämäämme koneääni-Ilonaa ovat käyttäneet esimerkiksi Suomen Kuvalehti, Ilta-Sanomat, Anna ja Kaksplus. Kustantamoista muun muassa Edita, AlmaTalent ja SanomaPro.

Tästä aiheesta lisää 25. tammikuuta Mediapäivän puheenvuorossa!

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa on monia tapoja kuluttaa, ja meidän tulisi huomioida tämä monimuotoisuus sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Aimaterin työntekijät Roope ja Niko tutkivat työpöydän edessä tietokoneelta jotain. Roope juuri osoittaa kädellään näyttöä.
28.2.2024
Artikkelissa esitellään ja vertaillaan verkkosivulukijaa ja äänirajapintaa: miten ne toimivat ja mikä tapa sopii mihinkin tarkoitukseen.
Educa-messujen 2024 logo
29.1.2024
a.i.mater oli mukana Educa-messuilla näytteilleasettajan roolissa. Paljon kiinnostavia kohtaamisia, keskusteluja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, sekä nykyisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tapaamisia.
10.1.2024
Digiaudion kulutus kasvaa edelleen, ääni on yhä tärkeämpi osa brändistrategiaa ja ääniklooneja voi hyödyntää muuhunkin kuin hupailuun. Muun muassa näihin voi hyödyntää moderneja koneääniä kuluvana vuonna.