Nainen maalaa taulua kesällä ulkona kuulokkeet päässä.

Tulevat äänitrendit: Audiobrändäys ja puheohjaus

Puheohjauksen on jo parin vuoden ajan sanottu olevan ”se seuraava iso juttu”. Englantia puhuvissa maissa se onkin, mutta pienempien kielien maissa, kuten Suomessa, eteneminen on ollut hidasta.

Tässä artikkelissa käsittelemme puheohjaussovelluksia, verkkosivujen optimointia puhehakujen näkökulmasta, puheäänten käyttämistä osana audiobrändäystä, sekä lopuksi oppimateriaalien tarjoamista äänikirjoina.

Puheohjaus helpottaa arkipäiväisiä toimintoja

Puheohjaus on kuluttajille varmaankin tutuinta älykaiuttimien kautta. Älykaiutin tarkoittaa virtuaaliavustajaan, esimerkiksi Alexaan tai Siriin, yhteydessä olevaa kaiutinta, jota ohjataan tietyillä puhekomennoilla. Vielä toistaiseksi suomen kieli rajoittaa virtuaaliavustajien puheentunnistusta. Tällä hetkellä ainoastaan Applen Siri osaa suomea. Yleisiä pyyntöjä kaiuttimilta ovat sään kysyminen ja musiikin valitseminen Spotifysta.

Puheohjaus voi tuntua aluksi vieraalta, sillä koneelle puhuminen on ajatuksena hassu. Virtuaaliavustajien nimet inhimillistävät konetta ja tekevät niiden kanssa kommunikoinnista luontevampaa. Kun puheohjaukseen tottuu, huomaa, miten kätevä ja nopea se kuitenkin on. Puheohjaus parantaa esimerkiksi autoilun turvallisuutta, kun voit vain sanoa mihin osoitteeseen haluat ajaa tai kenelle soittaa.

Uusimpia kodinkoneita pystytään liittämään wifi-verkkoon, jolloin saat älykaiuttimien kautta puhekomennolla vaikkapa illalla valmiiksi ladatun kahvinkeittimen aamulla päälle, pesukoneen laitettua päälle ja oven lukittua tai avattua. 

Puhekäyttöisissä mobiilisovelluksissa on iso mahdollisuus uudenlaiseen toimintaan. Miltä kuulostaisi esimerkiksi hotellin varaaminen tai bussin aikataulutiedustelut puheohjauksella? Entä, jos voisit maksaa laskut verkkopankissa pelkillä puhekomennoilla? Tai, jos saisit puhepyynnöllä kuunneltua aamun uutiset tietyn sanomalehden tai mediayhtiön sivuilta?

Ruoan tilaaminen puheohjauksella on yksi esimerkki uudenlaisesta toiminnasta. Kotipizza kokeili jo muutama vuosi sitten pizzan tilaamisen pelillistämistä puhehaun avulla, kun pizzatilaus oli mahdollista tehdä Alexan kautta.

Miten puhehaku huomioidaan verkkosivuilla?

Jotta puheohjaus toimii ja löytää kysyttyihin kysymyksiin vastaukset, verkkosivut tulisi olla hakukoneoptimoitu puhehauille toimiviksi.

Omat verkkosivut saa hakukoneoptimoitua puhehauille:

  • Huomioi tapa, jolla puhehaut tehdään: ”Missä on lähin pyörähuolto?”. Ihmiset siis kysyvät virtuaaliavustajalta tai puhelimen puhehausta hakusanojen sijaan kysymyksiä.
  • Verkkosivuilta tulisi löytyä kysymysmuotoon vastaavia lauseita.
  • Muista puhekielisyys.
  • Useat haut liittyvät paikallisuuteen. Kerro selkeästi, missä palvelusi sijaitsevat.

Äänet ja brändimielikuvat

Audiobrändäys on tuttua muun muassa tietyn mainoksessa soitettavan tunnusmusiikin kautta. Audiobrändäykseen kuuluvat kuitenkin kaikki yrityksen viestivät äänet, kuten liiketilojen äänet, musiikit, kuulutukset, puhelinvastaaja, podcastit, mainosäänet ja niin edelleen. Tunnusmusiikit ja liiketiloihin valittu musiikki ovat jo tuttua kauraa, mutta entä yhdenmukaiseen puheääneen panostaminen?

Ihmiset oppivat yhdistämään tietyn äänen ja brändin.

Brändeille voidaan valita oma puheääni, joka on vain heidän käytössään. Tämä voi olla saman ihmisäänen käyttäminen tai luonnollinen koneääni, joka on luotu vain kyseisen brändin käyttöön. Tällöin sama ääni saadaan muun muassa kaikkiin kuulutuksiin kivijalkaliikkeessä, puhelinvastaajassa sekä verkkosivuille verkkosivulukijaksi.

Saavutettavuusdirektiivin myötä nettisivuille on alkanut ilmestyä verkkosivulukijoita. Myös verkkosivulukijan ääni on osa audiobrändäystä, johon pystyy vaikuttamaan käyttämällä haluamaansa puheääntä. Verkkosivulukijaan panostaminen ei ole vielä yleistä, mutta se on asia, johon tullaan jatkossa yhä enemmän kiinnittämään huomiota.

Brändäykseen voi kuulua myös verkkokaupasta löytyvä virtuaaliassistentti. Tämä voi tehdä ehdotuksia muista kiinnostavista tuotteista tai alennuksesta, joka taas saattaa houkutella ostajaa valitsemaan assistentin suositteleman tuotteen ostoskoriin. Näin äänellä on luotu uudenlainen ostokokemus. Kivijalkakaupoissa vastaavanlaisia puhuvia virtuaaliassistentteja ovat itsepalvelukassat ja itsepalveluinfot, jotka rahastavat ja neuvovat löytämään halutun tuotteen. Virtuaaliassistenttien koneäänet on tärkeää saada kuulostamaan mahdollisimman luonnollisilta ja miellyttäviltä.

Hauskan poikkeuksen luonnoliseen koneääneen pyrkimisessä tekee TikTok, jossa ihmiset voivat muuttaa kirjoittamansa tekstit puheeksi koneäänen avulla. Koneääni on tarkoituksella pidetty koneelta kuulostavana eli puhetapa ja sanat erottuvat selkeästi toisistaan. Äänestä ei ole edes yritetty tehdä ihmismäistä. Tämä on osa kanavan omaa audiobrändäystä.

Äänikirjat yhä enemmän opiskelun tueksi

Puheohjauksen ja audiobrändäyksen ohella äänikirjat ja podcastit kasvattavat edelleen suosiotaan. Lukion oppikirjoista löytyy jo äänikirjaversioita, joita voi kuunnella myös lukuaikapalveluista, kuten BookBeatistä ja Storytelistä. Ylioppilaskokeisiin pääsee siis nykyään kertaamaan kokonaan uudella tavalla.

Koneääniä käyttämällä oppikirjat saadaan helposti ja kustannustehokkaasti äänikirjoiksi, joita pystyy jälkeenpäinkin muokkaamaan uusien painoksien tullessa markkinoille. Luonnollinen koneääni on sopivan neutraali oppikirjoihin. 

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Nainen istuu toimistotuolissa tietokoneen edessä ja katsoo näyttöä. Toinen käsi on näppäimistöllä. Taustalla on isot ikkunat.
16.5.2024
Sekä ruudunlukuohjelma että verkkosivulukija lukee verkkosivuja ääneen. Oleellisen ero on, että ruudunlukijat on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkemisen tai motorisen tai kognitiivisen puolen kanssa rajoitteita, kun taas verkkosivulukija sopii paljon
Henkilö istuu lattialla kirjan edessä tekemässä muistiinpanoja. Hänellä on kuulokkeet päässä. Kuvaotettu ylhäältäpäin.
23.4.2024
Tietoa voidaan kuluttaa monin eri tavoin: tämä monimuotoisuus tulisi huomioida myös sisältöä tuottaessa. Ääni ja teksti tukevat toisiaan ja antavat sisällön kuluttajalle valinnanvaraa päättää.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Aimaterin työntekijät Roope ja Niko tutkivat työpöydän edessä tietokoneelta jotain. Roope juuri osoittaa kädellään näyttöä.
28.2.2024
Artikkelissa esitellään ja vertaillaan verkkosivulukijaa ja äänirajapintaa: miten ne toimivat ja mikä tapa sopii mihinkin tarkoitukseen.
Educa-messujen 2024 logo
29.1.2024
a.i.mater oli mukana Educa-messuilla näytteilleasettajan roolissa. Paljon kiinnostavia kohtaamisia, keskusteluja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, sekä nykyisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tapaamisia.