Nainen makaa sohvalla koira mahan päällä ja kuulokkeet korvissa.

Älykoti ja puheohjaus – Ihmiset ja koneet vuorovaikutuksessa

Ajatus omalle kodilleen juttelemisesta tuntuu hupaisalta. Tulevaisuudessa puheohjattavia laitteita on kuitenkin yhä enemmän ja ne tulevat yleistymään myös suomalaisissa kodeissa. Artikkelissa tutustutaan siihen, mitä älykoti tarkoittaa ja miten voit hallita kotiasi puheella.

Älykoti tarkoittaa kotia, jossa on älylaitteita ohjaava automaatiojärjestelmä. Älylaite taas tarkoittaa verkkoon yhdistettävää laitetta, jossa on jokin sisäänrakennettu tekoäly. Älylaite pystyy  kommunikoimaan, muistamaan ja oppimaan. Se reagoi ympäristöönsä. Yhdistämällä älylaitteet samaan järjestelmään niiden toimintaa voidaan automatisoida tai ohjata etänä.

Kodin ikä ei vaikuta asiaan: 100 vuotta vanhastakin rakennuksesta saa tehtyä älykodin.

Älykoti-käsitteen alle mahtuu jos jonkinmoisia laitteita. Esimerkiksi ikkunalasit, joissa on itse itsensä puhdistavaa teknologiaa tai suihkuhana, joka säätelee vettä. Tässä artikkelissa keskitymme älykoteihin nimenomaan puheteknologian näkökulmasta, ja käsittelemme vain sellaisia kodin laitteita, joita voidaan käyttää puheohjauksella.

Puheohjaus kasvattaa suosiotaan älykodeissa

Ennen kuin alat suunnitella älykotia, mieti, minkä järjestelmän kanssa haluat laitteiden toimivan. Älylaitteiden muodostama kokonaisuus alkaa yleensä rakentua älykaiuttimen ympärille, jonka kautta laitteita voidaan hallinnoida oman puheen avulla. Kaiutinjärjestelmä taas kommunikoi käyttäjälleen virtuaaliavustajan äänellä. Tunnetuimmat älykaiuttimet ja niiden virtuaaliavustajat ovat:

  • Amazon Echo: Alexa
  • Apple HomePod: Siri
  • Google Home: Google Assistant

Tutki, mitkä älylaitteet toimivat yhteen ja mihin kaiuttimeen ne voidaan yhdistää. Mieti, mitä muuta haluat älykaiuttimelta: esimerkiksi Google Homen kautta sinulla on myös Googlen hakukone käytettävissäsi. Osaan kaiuttimista voit luoda useita käyttäjiä, jolloin saat tehtyä käyttäjäkohtaisia kalenterimerkintöjä ja asetuksia. Valintaan vaikuttaa myös jo käyttämäsi laitteet: androidin käyttäjän kannattaa valita Google Home, kun taas Applen tuotteita käyttävän HomePod ja yhdistää siihen HomeKit-merkillä varustettuja laitteita.

Uusia järjestelmiä tulee varsinkin Aasian markkinoilta. Maailmanlaajuisesti älykaiuttimien liikevaihto vuonna 2020 oli 13,7 miljardia euroa, ja vuonna 2025 sen ennustetaan olevan jopa 31,1 miljardia euroa.

Puheohjauksen kannalta älykaiutin ei kuitenkaan ole välttämätön. Älylaitteissa voi olla myös itsessään mikrofoni ja puheentunnistustoiminto.

Älykoti sujuvoittaa arkea

Älylaitteet pitävät huolta kodin turvallisuudesta ja energian kulutuksesta. Ovien lukkoja ja turvajärjestelmää pystytään hoitamaan etänä ja lämmitys pitää itsensä optimaalisena ulkolämpötilojen mukaan. Älykotien edut perustuvat teknologian tuomaan lisäarvoon asukkailleen:

  • ajan tai rahan säästö
  • asumismukavuus
  • turvallisuus
  • arjen luksus
  • viihde
  • tulevaisuuden tuntu

Älylaitteiden käyttöön sitoudutaan, jos ne helpottavat arkea. Niiden tulisikin tuottaa aidosti jotain edellä listatuista hyödyistä ja tämän lisäksi olla luotettavia ja vaivattomia käyttää.

Älylaitteiden puheohjaus helpottaa etenkin liikunta- ja näkörajoitteisia sekä lapsiperheitä. Saat ohjattua puheella esimerkiksi ilmastointia, televisiota, robotti-imuria, ovien lukitsemista, pistorasioita, valojen sytyttämistä ja sammuttamista. Voit yhdistää laitteita ja luoda tiettyjä pikakomentoja eri tilanteisiin, kuten aamuun, jolloin saat pelkällä puheella kahvin tippumaan, lempimusiikin soimaan ja verhot aukeamaan.

Puheohjauksella toimiva älykoti ei kuitenkaan tee puolestasi kaikkea. Vaikka saat aamulla kahvinkeittimen puheella päälle, sinun täytyy illalla ladata se valmiiksi. Mitä enemmän pystymme automatisoimaan tulevaisuudessa, sitä houkuttelevammaksi älykotisovellukset muuttuvat.

Miten suomenkielinen puheohjaus toimii?

Puheohjauksesta on muodostumassa vakiokäyttöliittymä kosketuksen ohelle – puheohjausta odotetaan yhä useammalta laitteelta. Puheohjattavat laitteet, kuten moni muukin asia ovat  yleistymässä Suomessa hitaammin kuin englanninkielisissä maissa. Yhtenä isona syynä tähän on suomen kieli. Virtuaaliavustajista Siri on nimittäin ainut, joka toimii tällä hetkellä suomeksi. Google Assistant toimii toisella kotimaisella, ruotsin kielellä. Tietyt komennot on kuitenkin helppo oppia englanniksi, joten kielitaito ei välttämättä estä ottamasta älykaiutinta käyttöön.

Suomea äidinkielenään puhuvia on vain noin 4,9 miljoonaa henkilöä, minkä johdosta suomenkielinen puheohjaus ei kuulu isojen yhtiöiden prioriteetteihin. Pienuutensa lisäksi suomen kielen tekee haastavaksi sen lukuisat taivutusmuodot ja yhdyssanayhdistelmät. Esimerkiksi englannin kielessä sanoja ja niiden taivutusmuotoja on kaiken kaikkiaan huomattavasti vähemmän.

Puheohjauksella toimivissa laitteissa oleellisessa roolissa ovat sekä puheentunnistus- että puhesynteesiteknologiat. Ilman näitä molemminsuuntainen vuorovaikutus ihmisten ja koneiden välillä ei onnistuisi. Nykyaikaiset puhesynteesijärjestelmät pohjautuvat koneoppimismenetelmiin, jotka jäljittelevät ihmismäistä puhetta kuulemansa perusteella.

Suomenkielinen puheohjaus kehittyy ennen kaikkea suomalaisissa yrityksissä.

Tutustu lisää a.i.materin suomenkieliseen puheentunnistukseen ja koneääniin

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja pädi sylissä.
Tekoäly ja kieliteknologia mahdollistavat uudenlaisia ja kiinnostavampia tapoja oppia uusia kieliä. Esimerkiksi kieltenoppimissovellukset hyödyntävät luonnollisen kielen käsittelyä.
Keskellä lukee huhtikuun ääniuutiset. Taustalla kuva henkilöstä kuulokkeet päässä ja avonaisesta kirjasta lattialla. Henkilö tekee muistiinpanoja postit-lappuun.
Kokosimme yhteen artikkeliin huhtikuun kiinnostavimmat puheteknologiauutiset maailmalta. Aiheina muun muassa AutoGPT, äänikloonien teko artistien äänistä, älysilmälasit ja tekoälyuutisankkurit.
Nainen makaa ylhäältäpäin otetussa valokuvassa sohvalla silmät kiinni, kuulokkeet päässä ja hymyilee.
Suomalaisten lukuharrastusta tutkittiin Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämässä Suomi lukee 2023 -tutkimuksessa. Artikkelissa katsaus tutkimukseen ääni- ja sähkökirjojen osalta sekä Suomen Kustannusyhdistyksen todelliset myyntitilastot vuodelta 2022.
Aimaterin työntekijä Antti Virtanen kuvattuna ylhäältä, istumassa tietokoneen äärellä.
Mikä on GPT ja mihin sitä voidaan käyttää? Miten ChatGPT on kehitetty? a.i.materin koneoppimisinsinööri Antti Virtanen kirjoitti näistä kysymyksistä ja GPT:n kehityshistoriasta asiantuntija-artikkelin.
Artikkelissa maaliskuun ääniuutiset maailmalta. Aiheina muun muassa GPT-4, RadioGPT ja koneäänien käyttö muun muassa podcasteissa ja Spotifyssa.
Tekstinlouhinta on tekoälypohjainen menetelmä, jolla tekstimassoista löydetään niihin piiloutuvaa tietoa. Kuvassa mies istuu Excelin edessä ja takana vaaleat ruudukkoikkunat kesämaisemalla.
Tekoälypohjaisilla tekstinlouhinnan työkaluilla laajoista tekstimassoista löydetään tekstisisältöön piiloutuvia tärkeitä havaintoja. Parhaimmillaan nämä oivallukset voivat jopa lisätä niitä käyttävien yritysten kilpailuetua.