Nainen istuu auton etupenkillä tabletti sylissä ja kuulokkeet päässä. Aurinko paistaa kirkkaasti.

Laajenna sisällön saavutettavuutta puheteknologian avulla

Mitä puheteknologia on? Puheteknologia tarkoittaa muun muassa sitä, miten kone ymmärtää ihmisen puhetta sekä saadaan tuottamaan synteettistä ääntä eli miten kone puhuu. Puheteknologian metodeilla koodataan, tuotetaan, tunnistetaan tai analysoidaan puhetta. Koska teknologia kehittyy koko ajan, myös tilaisuudet käyttää sitä lisääntyvät.

Puheteknologia on mahdollistavaa teknologiaa, jonka avulla voidaan tehdä kaikkien arkea ja työelämää parantavia digitaalisia ratkaisuja. Tuoda digitaalista sisältöä useampien ulottuville.

Puheteknologian ratkaisut ovat merkittävä apu esimerkiksi näkövammaisille. Puhutaan saavutettavuudesta eli digitaalisen ympäristön, kuten verkkosivujen, esteettömyydestä. Saavutettavuuden avulla lisätään ihmisen itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja asiakaspalvelua. Julkishallinon aloja ohjaa EU:n saavutettavuusdirektiivi.

Saavutettavuus voidaan ottaa huomioon suunnittelun alusta lähtien, jolloin se on luonnollinen osa digitaalisia palveluja. Käsitteellä Design for All tarkoitetaan kaikille sopivaa suunnittelua, toisin sanoen käytettävyys huomioidaan mahdollisimman varhaisesta suunnittelusta asti.

Miten saavutettavuutta voidaan parantaa puheteknologian avulla?

Digitaalisessa ympäristössä on helppo hyödyntää ääniä ja parantaa niiden avulla sisällön saavutettavuutta. Tekstiä voidaan muuttaa ääneen puhutuksi. Suomenkielisen koneäänen Ilonan kanssa kuunteleminen on miellyttävää ja se voidaan myös ottaa käyttöön käytännössä mille tahansa digitaaliselle tekstille. Text to Speech (TTS) eli teksti puheeksi -työkaluja, verkkosivulukija, kyetään lisäämään verkkosivuille jo valmiiksi. Tällöin sivujen sisältöä, kuten uutisia ja artikkeleita, pystyy kuuntelemaan ääneen luettuna.

Näkövammaisten käytettävissä on erilaisia ruudunlukuohjelmia, jotka lukevat verkkosivujen kaiken tekstin, kuvien alt-tekstejä (alternative text) myöden, ääneen. Erilaiset sivuille lisätyt teksti puheeksi -työkalut voivat olla kevyempiä versioita ruudunlukuohjelmista. Ne palvelevat lisäksi henkilöitä, joilla ei ole tarvetta ruudunlukuohjelmille, mutta tekstisisältö on muuten vaikea hahmottaa esimerkiksi lukivaikeuden tai iän tuoman näön heikkenemisen vuoksi.

Saavutettavuus ja ääneen luetut sisällöt ovat lopulta kenen tahansa arkea helpottavia asioita, sillä aina ei puhelimen tai tietokoneen näyttöä pysty tuijotella. Visioi esimerkiksi kesäpäivän kirkas auringonpaiste uimarannalla: Aikaa olisi lukea, mutta puhelimen ruudusta ei yksinkertaisesti näe hyvin. Tällöin sisällön voisi lukemisen sijaan kuunnella.

Oppimateriaalien saavutettavuus suomenkielisen koneäänen kautta

Äänioppikirjat mahdollistavat saavutettavan oppimisen näkövammaisten lisäksi henkilöille, joilla on lukihäiriö, oppimisvaikeuksia tai muita lukemisen esteitä, kuten heikko kielitaito. Jos tekstiä voi pakkopullalukemisen sijaan kuunnella, oppilaan innostus lukemista kohtaan kasvaa ja kielitaito karttuu samalla. Esimerkiksi saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celialta saa äänikirjoja opetukseen. Myös oppikirjakustantamoilta löytyy äänikirjamateriaalia.

Digitaaliset oppikirjat sisältävät yleensä samat tekstit ja sisällöt kuin painettu versio. Koneäänen avulla oppikirjat saadaan tuotettua äänikirjoiksi nopeammin ja edullisemmin kuin ihmisen lukemina. Kun Ilonaa käytetään lukemaan digitaalista tekstiä ääneen, oppilas voi halutessaan myös seurata tekstiä samaan aikaan. Koneääni toimii näin oppimisen tukena ja on hyvä lisä vaikkapa koealueen läpikäyntiin, mukaan lukien ylioppilaskirjoitusten ja pääsykoekirjojen läpi kahlaamiseen.

Kouluissa äänioppikirjat voidaan tuoda luonnolliseksi osaksi opetusta. Kun äänikirjoja otetaan kouluissa yhteiseen kokeiluun, niistä voivat hyötyä myös he, joiden oma mielekkäin oppimistyyli on kuulo. Puheteknologian mahdollistamat uudet tavat avaavat uusia maailmoja ja tuovat innostusta oppimiseen.

Teksti puheeksi, tts eli text to speech

Puheteknologian ja tekoälyn ratkaisun, luonnolliselta kuulostavan suomenkielisen koneäänen Ilonan, avulla mahdollistetaan siis erityisesti saavutettavat sisällöt. Ilona on nyt jo käytössä muun muassa Celialla, saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskuksella. Lisäksi Suomen Kuvalehdellä osa digilehden artikkeleista on kuunneltavissa Ilonan lukemana. Koneäänen kanssa saadaan tuotettua kuunneltavaa sisältöä huomattavasti nopeammin ja edullisemmin kuin ihmisen lukema.

Uudet tavat laajentaa sisältöä teksteistä puheeksi saavuttavat uusia asiakkaita! Esimerkiksi aikakauslehdillä on mahdollisuus laajentaa sisältöjään suosittuihin podcasteihin. Podcasteja ei täydy lukea ihmisen nauhoittamina, vaan ne voidaan tehdä kustannustehokkaammin koneäänellä. Pidemmistä lehtiartikkeleista voidaan näin alkaa tuottaa omaa podcast-sarjaa, kuten Suomen Kuvalehti on jo tehnyt. Jaksoja (ja Ilonaa!) pääset kuuntelemaan täältä.

Tutustu lisää Ilonaan tästä

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.
Aimaterin työntekijät Roope ja Niko tutkivat työpöydän edessä tietokoneelta jotain. Roope juuri osoittaa kädellään näyttöä.
28.2.2024
Artikkelissa esitellään ja vertaillaan verkkosivulukijaa ja äänirajapintaa: miten ne toimivat ja mikä tapa sopii mihinkin tarkoitukseen.
Educa-messujen 2024 logo
29.1.2024
a.i.mater oli mukana Educa-messuilla näytteilleasettajan roolissa. Paljon kiinnostavia kohtaamisia, keskusteluja mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa, sekä nykyisten asiakkaiden ja yhteistyökumppanien tapaamisia.
10.1.2024
Digiaudion kulutus kasvaa edelleen, ääni on yhä tärkeämpi osa brändistrategiaa ja ääniklooneja voi hyödyntää muuhunkin kuin hupailuun. Muun muassa näihin voi hyödyntää moderneja koneääniä kuluvana vuonna.
21.12.2023
a.i.materin joulutervehdyksenä koneääni Ilonan lukema äänisatu Kiljusen perheen jouluaaton vietosta.
Lähikuva kädestä, joka on tietokoneen hiiren päällä. Taustalla näppäimistä, kaksi näyttöä, läppärin kulma ja kahvimuki.
29.11.2023
Turun yliopiston tutkimusryhmä TurkuNLP on avannut sivuston, jonka kautta sinäkin voit osallistua suomenkielisen keskustelevan tekoälyn kehitykseen. Artikkelissa avataan enemmän kielimallien kehityksen taustoja.