Mies tietokoneruudun edessä headset päässä.

Mikä on digioppikirja ja mitä etuja se tuo?

Digioppikirja on enemmän kuin pdf-muotoon tehty painetun version kopio. Niihin on mahdollista luoda kokonaan uusi elämyksellisempi ulottuvuus erilaisten rikasteiden avulla. Digioppikirjat kasvattavat siten oppilaan uteliaisuutta ja tukevat monipuolisia oppimismenetelmiä.

Sähköisessä muodossa olevista kirjoista käytetään monia nimikkeitä. Sähkökirja tai sähköinen kirja on yleinen yhdistävä nimitys. E-kirjoista puhutaan, kun tarkoitetaan lukuaikapalveluiden tarjoamia tai ladattavissa olevia luettavia kirjoja. Oppikirjakustantamot taas puhuvat digikirjoista tai digioppikirjoista, kun tarkoitetaan moniulotteisempia kuin pelkästään näytöltä luettavia kirjoja.

Lukija saa digioppikirjasta enemmän irti

Digikirjat ovat sisällöltään samaa kuin painetut kirjat. Digioppikirjojen avulla päästään kuitenkin syvemmälle opiskeltavaan aiheeseen ja erilaisten rikasteiden avulla voidaan jopa tavoitella laajempaa osaamista.

Digikirjojen rikasteet voivat olla:

  • videot, demonstraatiot, animaatiot
  • interaktiiviset kuvat ja kartat
  • äänitiedostot
  • taustoittavat ja syventävät artikkelit ja lisätiedot
  • integroidut sanakirjat
  • interaktiiviset tehtävät, testit ja itsearvioinnit
  • korostuksien ja muistiinpanojen tekeminen suoraan kirjaan
  • hakuominaisuus

Digioppikirja tuo etuja oppimiseen

Itsenäinen opiskelu helpottuu digioppikirjojen interaktiivisuuden ansiosta. Digikirjojen harjoitustehtävillä, testeillä ja itsearvioinneilla opiskelija saa heti palautetta, mitä asioita olisi syytä kerrata. Lisäksi esseetehtävät voidaan kirjoittaa suoraan digikirjaan, jolloin erillisiä tiedostoja ei tarvita. Opettajan on helpompi seurata opiskelijan edistymistä tehtävien ja osaamisen suhteen.

Vieraiden kielten opiskeluun digikirjat ja niihin lisätyt äänitallenteet ja videot tuovat arvokasta lisäsisältöä. Videoilta voidaan opiskella vieraiden kielten lausumista: kuunnella autenttista puhetta ja katsoa samalla suun liikkeitä.

Tiedon hakeminen on digitaalisesta tekstistä nopeampaa kuin painetusta kirjasta etsiminen. Hakuominaisuus on hyvä, sillä digikirjoista puuttuu usein sivunumerot. Kirjan sivut skaalautuvat eri tavalla aina käytetyn näyttökoon perusteella. Lisäksi painetuissa kirjoissa on lähes aina tyhjiä sivuja, jotka puuttuvat kokonaan digikirjoista. Sivunumerot siis puuttuvat digikirjoista, sillä ne eivät täsmäisi painettuun kirjaan.

Digikirjojen myynti on kasvavaa

Digioppikirjoihin ostetaan lisenssi, jolla saadaan oikeus käyttää kirjaa tietyn ajan, esimerkiksi 6kk tai 2v. Kouluille on omat oppilaitoslisenssit. Digikirjoihin saadaan omat käyttäjätunnukset, jolloin niitä voi käyttää vain yksi henkilö yhdeltä laitteelta.

Jälleenmyyntiarvoa digikirjoilla ei ole. Käytetyn kirjan kierrättäminen tai myyminen eteenpäin ei onnistu samaan tapaan kuin painetun kirja. Toisaalta oppikirjojen painokset uudistuvat tasaisin väliajoin, jolloin painetunkaan oppikirjan elämänkaari ei ole montaa vuotta. Kustantamoille digikirjan päivittäminen on helpompaa ja edullisempaa kuin painetun kirjan päivittäminen.

Alla olevasta viivakaaviosta näkee, miten sähkökirjojen myynnistä huomattavasti isompi osa on oppikirjamateriaalia kuin yleistä kirjallisuutta. Molemmissa on kuitenkin sama kasvava trendi. Yleinen kirjallisuus sisältää kaunokirjat, lasten- ja nuortenkirjat sekä tietokirjat. Pylväskaaviosta taas näkee oppikirjamateriaalin jakaantumisen. Lukio on näistä selkeästi suurin sähkökirjojen käyttäjäkunta.

Viivakaavio sähkökirjojen myynnistä vuosilta 2017-2020. Sähköiisiä oppimateriaalija myydään huomattavasti enemmän kuin sähköistä yleistä kirjallisuutta.
Pylväskaavio sähköisten oppimateriaalien myynnistä. Lukio on ylivoimaisesti suurin, jonka jälkeen tulee järjestyksessä alakoulut, yläkoulu ja muu toinen aste.

Lähteet: Suomen Kustannusyhdistys Sähkökirjojen myynti. Vuoden 2020 tilastoihin sisältyvät kaikki sähköisessä muodossa myydyt kirjat, ei pelkästään interaktiiviset digioppikirjat. 

Koneäänen hyödyntäminen oppimateriaaleissa

Digioppikirja on lähes aina mahdollista kuunnella. Luonnollinen ja miellyttävän kuuloinen koneääni on erinomainen vaihtoehto lukemaan oppikirjamateriaaleja. Se on nopeampaa ja edullisempaa kuin ääninäyttelijän käyttäminen, jonka lisäksi ääni on sopivan neutraali. Koneäänellä tehtyjä sisältöjä on lisäksi huomattavasti helpompi korjata kirjan uusiin painoksiin.

a.i.mater oli äänisisältöjen osalta mukana toteuttamassa Editalle uutta sosiaali- ja terveysalan ammattiopintojen digikirjaa. Ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa käsittelevään digioppikirjaan lisättiin koneääni Ilonan lukemana kaikki sisällöt. Tekstilukujen lisäksi kirjassa olevat tehtävät, syventävää tietoa tarjoavat infot, kuvat, kaaviot ja taulukot, ovat kaikki mahdollista kuunnella Ilonan lukemana.

Kiinnostuitko? Ota Yhteyttä!

Jaa artikkeli

LinkedIn
Twitter
Facebook
Nainen istuu auton etupenkillä kuulokkeet päässä ja pädi sylissä.
Tekoäly ja kieliteknologia mahdollistavat uudenlaisia ja kiinnostavampia tapoja oppia uusia kieliä. Esimerkiksi kieltenoppimissovellukset hyödyntävät luonnollisen kielen käsittelyä.
Keskellä lukee huhtikuun ääniuutiset. Taustalla kuva henkilöstä kuulokkeet päässä ja avonaisesta kirjasta lattialla. Henkilö tekee muistiinpanoja postit-lappuun.
Kokosimme yhteen artikkeliin huhtikuun kiinnostavimmat puheteknologiauutiset maailmalta. Aiheina muun muassa AutoGPT, äänikloonien teko artistien äänistä, älysilmälasit ja tekoälyuutisankkurit.
Nainen makaa ylhäältäpäin otetussa valokuvassa sohvalla silmät kiinni, kuulokkeet päässä ja hymyilee.
Suomalaisten lukuharrastusta tutkittiin Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen teettämässä Suomi lukee 2023 -tutkimuksessa. Artikkelissa katsaus tutkimukseen ääni- ja sähkökirjojen osalta sekä Suomen Kustannusyhdistyksen todelliset myyntitilastot vuodelta 2022.
Artikkelissa maaliskuun ääniuutiset maailmalta. Aiheina muun muassa GPT-4, RadioGPT ja koneäänien käyttö muun muassa podcasteissa ja Spotifyssa.
Mies istuu korituolissa laiturin nokassa ja katsoo merelle. Vieressä on kirjapino, jonka päällä älypuhelin. Miehellä on t-paita päällä ja kuulokkeet päässä.
Aikakausmediat näkevät tärkeimpinä syinä äänisisältöjen tekemiselle nuoren ja uuden yleisön tavoittamisen. Suosituin äänisisällön muoto on podcastit.
Nainen makaa selällään silmät kiinni ja kuulokkeet korvilla, vierellä on lautasellinen pilkottuja hedelmiä.
Koneäänet antavat kuluttajalle mahdollisuuden päättää, missä muodossa haluaa sisältönsä kuluttaa. Samalla lisätään sisällön saavutettavuutta.