Mies on kasvihuoneessa ja mittaa kasvavia tomaatteja Nopteran avulla

Noptera helpottaa arkea tomaattiviljelmillä

Digitomkku on Euroopan maaseudun kehittämisrahaston rahoittama EIP-hanke, jonka puitteissa tutkitaan ja kehitetään kasvihuonetuotannon dataohjautuvaa viljelyä. Muutama kuukausi hankkeen alkamisen jälkeen Digitomkussa otettiin käyttöön ääniohjauksella toimiva Noptera-ohjelmisto. Mihin Nopteraa käytetään hankkeessa, ja mitä hyötyjä siitä on ollut?

Tomaatinviljely on tarkkaa työtä. Jotta viljelmät voivat tarjota runsaita satoja ja herkullisia hedelmiä, on tiedettävä, miten kasveille luodaan optimaaliset viljelyolosuhteet. Tomaatin herkullisuuteen ja laatuun vaikuttavat kasvuolosuhteet ja niiden eri muuttujat, joita seurataan useilla viljelmillä yhä monipuolisemmin.

Digitomkun puitteissa tietoa kerätään tavallista laajemmin ja tarkemmin, jolloin voidaan luoda entistä tarkempi kuva kasvihuoneen viljelyedellytyksistä. Hankkeeseen osallistuu muun muassa kolme tomaattiviljelmää, joissa tomaatteja ja mitataan viikkotasolla.

 

Viljelmien mittaaminen vie runsaasti aikaa

Digitomkun tomaattiviljelmillä tehdään suuri määrä mittauksia viikoittain. Tomaatin kasvua mitataan muun muassa varren paksuuden ja kasvun, ylimmäisen kukinnan korkeuden ja hedelmien ja lehtien määrän kautta, ja osa mittauksista tehdään käsin mittanauhalla. Vuoden 2020 keväällä alkaneen hankkeen alkumetreillä huomattiin, että tarkka seuranta vie yllättävän paljon aikaa. ”Alun perin 12 kasvin mittaamiseen meni noin kolme tuntia”, hankkeen projektityöntekijä Mikael Mattfolk kertoo.

Aikaavievyyden lisäksi mittaamisen lisäharmeja ovat muun muassa epäergonomiset asennot sekä mahdolliset inhimilliset virheet: jos mittaa samalla kertaa useamman muuttujan, jokin mitoista voi unohtua ennen kuin sen pääsee kirjaamaan. Lisäksi kirjauksia on suojeltava lialta ja kosteudelta, jotka voivat sotkea muistiinpanot.

 

Noptera puolitti mittaamiseen kuluvan ajan

Turhautuneiden mittaajien onneksi eräs Digitomkun projektityöntekijöistä oli kuullut puheohjauksella toimivasta Nopterasta. Ei kulunut aikaakaan, kun hankkeesta otettiin yhteyttä a.i.materiin, ja pian viljelmillä kuljettiin kuulokemikrofonit päässä ja Noptera älypuhelimessa. Ohjelmisto otettiin käyttöön kahdella tomaattiviljelmällä, ja se toi valtavan ajansäästön mittauksien tekemiseen.

”Nopteran avulla mittausaika puolittuu. Hyvinä päivinä menee kolmasosa alkuperäisajasta”, tyytyväinen Mattfolk kertoo. Myös hankkeen projektipäällikkö Irene Vänninen on päässyt testaamaan ohjelmistoa: ”Siinä tulee sellainen olo, että minähän teen jonkun kanssa tätä hommaa. Se on aika hauskaa, vaikkakin Nopteran päässä on aika vaativa nainen!”, Vänninen naurahtaa ja jatkaa: ”Kasvihuoneolosuhteissa voi olla aika rankkaa työskennellä: se vaatii tahdonvoimaa ja huolellisuutta. Auttaa todella paljon, että Noptera kysyy ohjelmoidut kysymykset, ja pitää huolen siitä, että homma tulee tehtyä.”

Mattfolk lisää, että Nopterassa on myös se etu, että se toistaa sille puhutut arvot, jolloin huomaa heti, jos on sanonut mittaustuloksen vahingossa väärin. Tällöin palataan askel taaksepäin ja toistetaan arvo uudestaan. Ohjelmistoon on hänen mukaansa helppo tehdä omia ohjelmointeja, eikä sen käyttö ole muutenkaan tuottanut päänvaivaa.

 

Puheteknologia on tomaatinviljelyn tulevaisuutta

Sekä Vänninen että Mattfolk kiittelevät a.i.materia hyvin sujuneesta yhteistyöstä; ohjelmistoyritys on ollut nopeana ja vastavuoroisena apuna kaikissa hankkeen tiimoilta tulleissa kysymyksissä ja toiveissa. Ohjelmisto on palvellut erinomaisesti hanketta, ja kehitysideoitakin hankkeen työntekijöiltä on jo tullut: on toivottu, että ohjelmistoa voisi käyttää ruotsin kielellä ja että se toimisi myös ilman verkkoyhteyttä. Toiveet on kuultu, ja uudet ominaisuudet ovat yrityksessä jo työn alla.

Digitomkun puitteissa on havaittu, että ääniohjausta voisi hyödyntää kasvien viljelyssä tulevaisuudessa vielä laajemminkin. Dataohjautuvan viljelyn yleistyessä onkin todennäköistä, että ääniohjautuva Noptera tullaan näkemään – tai kuulemaan – tulevaisuudessa yhä useammassa kasvihuoneessa, jossa ollaan kiinnostuneita optimoimaan satoa tietoon perustuen.

Kysymyksiä, ajatuksia tai mahdollinen yhteistyö?

Kännykän näyttö, jossa näkyy Rakennuslehden artikkeli, joka kertoo, että Rakennuslehden artikkelit ovat nyt kuunneltavia. Kännykkää pitelee käsi ja taustalla näkyy sepeliä.
5.2.2025
Rakennuslehden kuunneltavat artikkelit ovat saaneet lukijoilta positiivisen vastaanoton ja kuuntelumäärät ovat yllättäneet toimituksessa. Referenssitarinassa kerrotaan, miten Rakennuslehti koki verkkosivulukijan käyttöönoton.
Pöydälle on levitetty Sushi go lautapeli. Kuvan reunoilla näkyy työntekijöiden käsiä, jotka pelaavat peliä.
18.12.2024
Artikkelissa summataan vuoden 2024 projektit; pääsimme tekemään teetettyjä ääniklooneja, äänirajapintoja, verkkosivulukijoita ja ohjelmistokehitystä. Sisäisiä kehitysprojekteja löytyy myös aina; tänä vuonna ääniverstasta ja asiakasportaalia.
18.10.2024
Suomen ensimmäistä tekoälyyn keskittyvää palkintogaalaa juhlitaan 23.10.2024 julkistamalla kunkin kategorian voittajat. a.i.mater on kolmen kärjessä asiakaskokemus-kategoriassa.
Mies istuu toimistolla työpöytänsä ääressä. Valokuva on otettu takaapäin, joten kuvassa näkyy henkilön selkä ja tietokoneen näytöt, takana näkyy sumealla muuta toimistoa.
16.8.2024
Case-esimerkki Ylelle toteutetusta kieliteknologian projektista, jossa hyödynnettiin CLIP-tekoälymallia kuvahaun sujuvoittamiseen materiaaliarkistoista.
Läppäri, jonka näppäimistön päällä on kuulokkeet. Läppärin näytössä on eepressin etusivu.
2.4.2024
Konenäköä ja puhesynteesiä yhdistäneessä projektissa kehitimme ePress-näköislehtipalvelulle pipelinen, joka pystyy tunnistamaan näköislehtien artikkelit ja toimittamaan niistä ääniversiot.
Kuulokkeet tietokonepöydän päällä.
14.3.2024
Yle on ottanut käyttöön a.i.materin kehittämän kuuntelumahdollisuuden uutissivuilleen. Kuunteluominaisuus parantaa palvelun digitaalista saavutettavuutta.